Paikallispäättäjät: Brexitin lykkääminen ei saa estää sopimista EU:n tulevasta talousarviosta  
Alueet ja kunnat kehottavat sopimaan pikaisesti EU:n talousarviosta vuosiksi 2021–2027 ja vaativat takeita nykyisten investointisuunnitelmien rahoituksen jatkamisesta

Euroopan alueiden komitea (AK) toivoo, että Eurooppa-neuvoston myöntämä jatkoaika Britannian EU-erolle käytetään viisaasti ja jäsenvaltiot pääsevät sopimukseen EU:n pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2021–2027. Vain tämä mahdollistaa sen, että alueet ja kunnat kykenevät asianmukaisesti valmistelemaan uusia suunnitelmia ja lieventämään brexitin vaikutuksia.

Komitean jäsenistön muodostavien 350 alue- ja paikallisjohtajan sekä Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtajan Jean Arthuis ’n välisessä keskustelussa molemmat EU-elimet ilmaisivat huolensa jäsenvaltioiden Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa tekemien päätösten taloudellisesta vaikutuksesta.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz huomautti, että ”päätös hyväksyä brexitin lykkääminen kuluvan vuoden lokakuun loppuun antaa Britannialle lisäaikaa selviytyä sisäisestä umpikujasta, johon se on ajautunut. Brexitissä ei ole voittajia. Meidän on kuitenkin käytettävä tämä aika viisaasti ja valmistauduttava tulevaisuuteen rakentamalla siltoja Britannian ja EU27:n paikallis- ja alueyhteisöjen välille. On erittäin tärkeää, ettei brexitin lykkääminen vaikuta EU:n edistymiseen kiireellisissä kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos, työpaikkojen luominen ja geopoliittiset haasteet. Tarvitsemme vakautta talouksiemme suojelemiseksi ja vastataksemme näihin haasteisiin. Tämän vuoksi on pikaisesti sovittava riittävän suuresta EU:n tulevasta talousarviosta, jotta alueet ja kunnat voivat suunnitella investointeja tulevaisuutta varten.”

Jotta voidaan vastata tulevan vuosikymmenen haasteisiin, AK ja Euroopan parlamentti ovat painokkaasti vaatineet , että 27 jäsenvaltion on korotettava maksuosuuksiaan EU:n talousarvioon siten, että osuudet nousevat 1 prosentista 1,3 prosenttiin bruttokansantulosta. Komitea on kritisoinut kaikkia EU:n aluerahastovarojen leikkauksia , sillä sen mielestä koheesiopolitiikalla tuetaan alueita, jotka kärsivät brexitistä eniten. Nykyisten investointisuunnitelmien osalta komitea katsoo, että EU:n tekemiä rahoitussitoumuksia on noudatettava viimeiseen mahdolliseen maksuvuoteen 2023 asti ja vältettävä vähennyksiä tai siirtämistä uuteen rahoitussykliin.

Jean Arthuis ymmärsi täysin alueiden ja kuntien huolenaiheet. Esitellessään Euroopan parlamentin näkökantaa hän vastasi AK:n jäsenten kysymyksiin ja painotti, että ”Euroopan parlamentti arvioi huolellisesti komission ehdotuksia varautumistoimenpiteiksi sopimuksettoman eron tapauksessa. Jos brexit jonain päivänä toteutuu, EU27:n alueet ja kunnat eivät joudu kärsimään sen johdosta.”

Komitea on arvioinut brexitin mahdollisia vaikutuksia useissa tutkimuksissa ja poliittisissa keskusteluissa kahden viime vuoden ajan, mukaan luettuina kolme EU:n pääneuvottelijan Michel Barnier ’n kanssa käytyä avointa keskustelua. EU:n ja Britannian paikallispäättäjien keskeisiä huolenaiheita ovat olleet kansalaisten oikeudet sekä satamille, kalastukselle, matkailulle, maataloudelle, tutkimustoiminnalle ja koulutusalalle koituvat mahdolliset kustannukset. Komitea on antanut kaksi poliittista päätöslauselmaa – maaliskuussa 2017 ja toukokuussa 2018 – ja käynnistänyt äskettäin toimet määritelläkseen parhaita välineitä brexitin jälkeistä rajatylittävää alueyhteistyötä varten.

Yhteyshenkilö:

Pierluigi Boda

P. +32 22822461

Matkap. +32 473851743

pierluigi.boda@cor.europa.eu