Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Euroopan unionin on annettava paikallisyhteisöille paremmat valmiudet varautua kriiseihin ja ääri-ilmiöihin  

Viime viikolla Italian keskiosissa tuhoa tehneet tulvat ovat jälleen osoittaneet, että Euroopan unioni tarvitsee kiireesti uuden yhteisen toimintamallin kriisivalmiuden ja kriisinhallinnan sekä alueiden kriisinkestävyyden parantamiseksi. Tämä oli paikallis- ja aluepäättäjien pääviesti kriisinhallinnasta vastaavalle EU-komissaarille Janez Lenarčičille keskustelussa, joka käytiin Euroopan alueiden komitean (AK) täysistunnossa 24. toukokuuta. Komitean jäsenet korostivat, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sosiaalisten ja alueellisten haavoittuvuuksien korjaamiseen paikallistasolla, jotta tulevien kriisien vaikutuksia voitaisiin lieventää paremmin. AK:n lausunnon aiheesta on laatinut Pays de la Loiren aluevaltuuston jäsen Christophe Clergeau (FR, PES).

Euroopan alueet ovat kärsineet viime vuosina laajamittaisista luonnonkatastrofeista, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tämä on kärjistänyt terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta. Portugalin kuolonuhreja vaatineet metsäpalot vuonna 2017, maanjäristys Kroatiassa talvella 2020, Ranskan kaakkoisosaa riepotellut myrsky lokakuussa 2020 ja tulvat Saksassa ja Belgiassa kesällä 2021 ovat esimerkkejä ääri-ilmiöistä, jotka ovat koetelleet yhteisöjä Euroopassa ja asettaneet paikalliset toimijat etulinjaan julkisissa torjuntatoimissa.

AK:n jäsenet totesivat kriisinhallinnasta vastaavan EU-komissaarin Janez Lenarčičin kanssa käymässään keskustelussa, että reagoinnin parantamiseksi Euroopan unionin olisi siirryttävä riskinhallinnasta uudenlaiseen ja yhteiseen varautumisen kulttuuriin. EU:n toimielinten ja kansallisten instituutioiden on investoitava yhteiskuntamme kollektiiviseen kriisi- ja katastrofivalmiuteen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että julkiset palvelut pysyvät saatavilla ja että niissä keskitytään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin.

Komissaari Lenarčič korosti, että ”maailmanlaajuisen riskiympäristön muuttuessa tulee yhä enemmän katastrofeja, joiden vaikutukset ulottuvat yli rajojen ja eri aloille.Meidän on tehtävä yhteistyötä turvallisemman ja selviytymiskykyisemmän tulevaisuuden rakentamiseksi yhteisöille ja alueille kaikkialla Euroopassa.Tästä syystä olemme asettaneet viisi katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevaa tavoitetta ja käynnistäneet niihin liittyvät lippulaivahankkeet.Niiden avulla alueet voivat ennakoida tulevia hätätilanteita ja selviytyä niistä.Se, että paikallis- ja alueviranomaiset panevat nämä aloitteet täytäntöön omissa yhteisöissään, on ratkaisevan tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Paikallis- ja aluepäättäjät esittävät huolensa ja kehotuksensa lausunnossa ”Kriisivalmius ja kriisinhallinta: unionin ja sen alueiden ja kuntien kriisinkestävyyden vahvistaminen”, joka hyväksyttiin täysistunnossa. AK:n lausunnossa korostetaan, että on tärkeää asettaa haavoittuvuusanalyysi keskeiseksi osaksi tulevaa koheesiopolitiikkaa. Komitea suhtautuukin myönteisesti haavoittuvuusindeksin kehittämiseen ja kehottaa Euroopan komission Yhteistä tutkimuskeskusta luomaan sosiaalisia ja alueellisia haavoittuvuuksia kuvaavan alueellisen ja paikallisen tulostaulun. Komitean jäsenet pyytävät EU:n toimielimiltä ja jäsenvaltioilta täyttä poliittista ja taloudellista tukea tälle aloitteelle, jota olisi toteutettava kaikilla aluetasoilla, jotta voidaan ymmärtää paremmin kunkin alueen riskeihin liittyviä haavoittuvuuksia, torjua sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta ja ohjata poliittista päätöksentekoa.

Paikallis- ja aluepäättäjät ehdottavat lisäksi, että perustetaan eurooppalainen riski- ja kriisikoulutuskeskus, joka tarjoaisi koulutuspolkuja paikallisen, valtakunnallisen ja unionin tason päättäjille ja antaisi heille mahdollisuuden vaihtaa tietoja ja suunnitella yhteisiä työskentelytapoja kriiseihin vastaamiseksi. Euroopan unionin olisi myös otettava käyttöön paikallisiin tarpeisiin mukautettava 72 tunnin kriisireaktiostrategia, jotta voitaisiin vahvistaa paikallisyhteisöjen valmiutta ja kansalaisten kykyä yhdistää voimansa kriisin ensimmäisinä tunteina ennen pelastuspalvelun saapumista.

Taustaa

Alueiden ja kaupunkien parhaita käytäntöjä viimeaikaisista kriiseistä selviytymiseen löytyy tästä videosta.

Euroopan komissio asetti helmikuussa 2023 viisi yhteistä Euroopan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevaa tavoitetta. Niissä esitetään jäsenvaltioille keinoja parantaa ennakointia, varautumista, varoittamista ja reagointia ja varmistaa kansalaisten turvallisuus luonnonkatastrofitilanteissa.Näiden tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi Euroopan komissio käynnisti viisi lippulaivahanketta – yhden kutakin tavoitetta kohden.

Yhteydenotot:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Jaa :