Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
EU:n on hyödynnettävä arktisen alueen potentiaali vihreän siirtymän edistämiseksi  

Arktinen alue voi tarjota Euroopalle tietoa, tuotteita, resursseja ja energiaa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Euroopan alueiden komitea (AK) hyväksyi täysistunnossaan 29. kesäkuuta Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperän (kesk/Renew Europe) laatiman lausunnon, jossa korostetaan, että EU:n rahoituksella on tuettava arktisen alueen potentiaalia EU:n vihreän kasvun ja digitaalisen siirtymän edistäjänä.

Euroopan komissio korostaa arktisen alueen kasvavaa strategista ja geopoliittista merkitystä uudessa arktista aluetta koskevassa EU:n strategiassa. Vuoden 2022 alussa julkaistun arvion mukaan EU:n arktisella alueella on vuoteen 2030 mennessä noin 150 miljardin euron investointipotentiaali, josta suuri osa liittyy vihreän siirtymän toteuttamiseen. Painopisteenä ovat hiilineutraalin teräkseen, akkujen valmistukseen, mineraalien louhintaan ja jatkojalostukseen tehtävät investoinnit, kiertotalous sekä bio- ja tuulienergian tuottaminen.

"EU:n rahoitus on kohdennettava tukemaan ja varmistamaan investointien kestävyys arktisella alueella. Samalla on tärkeää löytää tasapaino luonnonvarojen vastuullisen kehittämisen ja ympäristönsuojelun välillä, jotta voidaan hyödyntää kattavasti arktisen alueen potentiaalia EU:n vihreän kasvun ja digitaalisen siirtymän edistäjänä. Kaiken arktisen alueen toiminnan on perustuttava luonnon kestokykyyn, ilmastonsuojeluun ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alueella asuvien ihmisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen", AK:n lausunnon esittelijä Mirja Vehkaperä painottaa.

Ilmastonmuutos on suuri uhka arktisella alueella. Kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa tapahtuvalla lämpötilan nousulla sekä jäätiköiden ja ikiroudan sulamisella on valtavia kerrannaisvaikutuksia Euroopassa ja koko planeetalla. Kunnat ja alueet painottavat, että arktisen alueen pitkän aikavälin ilmastopolitiikkojen on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia.

"On pohdittava, miten vihreän kehityksen ohjelma ja 55-valmiuspaketti voidaan panna täytäntöön ottaen huomioon EU:n arktisen alueen erityispiirteet. Esimerkiksi talvimerenkulun erityisolosuhteet arktisella alueella on otettava huomioon päästökaupan yhteydessä", Mirja Vehkaperä toteaa.

Kansainvälisen yhteistyön alalla olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta varmistettaisiin arktisen alueen pysyminen turvallisena, vakaana ja rauhallisena. Jo ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjä oli lisännyt sotilaallista toimintaa arktisella alueella, ja myös Kiina on lisännyt kiinnostusta kriittisen infrastruktuurin omistajuuteen sekä merenalaiseen kaapelirakentamiseen ja merenkulkuun Jäämerellä.

"On tärkeää ylläpitää, tukea ja edistää rauhanomaista yhteistyötä arktisella alueella olemassa olevien yhteistyörakenteiden, kuten Arktisen neuvoston avulla. EU:n on myös tunnustettava paikallis- ja aluetasolla toimivien kansainvälisten yhteistyökehysten rooli vuoropuhelun edistämisessä", Mirja Vehkaperä toteaa ja mainitsee esimerkkinä arktisen alueen kaupunginjohtajien foorumin, pohjoisen harvaan asuttujen alueiden verkoston (NSPA), pohjoisen foorumin, arktisen talousneuvoston ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten UArctic-verkoston.

Korkealaatuinen tutkimus ja koulutuksen saatavuus sekä liikenne- ja verkkoyhteyksien kehittäminen ovat keskeisiä edellytyksiä arktisen alueen elinvoimaisuudelle ja houkuttavuudelle. AK korostaa pohjoisten kaupunkien roolia arktisen alueen pitämiseksi elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja asuttuna sekä kehottaa ottamaan alueelliset koulutus- ja tutkimuslaitokset ja niiden verkostot mukaan älykkäisiin erikoistumisstrategioihin pohjautuvan arktisen alueen innovaatioekosysteemin kehittämiseen.

Yhteyshenkilöt:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Mirja Vehkaperä

P. +358 50 5121949

mirja.vehkapera@ouka.fi

Jaa: