Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Maailman kunnat ja alueet yhdessä rintamassa ilmastonmuutosta vastaan  

Maailman kunnilla ja alueilla tulisi olla enemmän oikeuksia ja vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisessa, totesivat kuntien ja alueiden kahden laajan verkoston – Euroopan alueiden komitean ja Local Governments for Sustainability verkoston (ICLEI) – johtajat COP 23 -ilmastokokouksen yhteydessä Bonnissa. Yhteisessä julistuksessa kehotetaan ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset virallisesti mukaan globaalihallinnan järjestelmään ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Paikallis- ja aluetason johtohenkilöiden ilmastohuippukokouksessa hyväksytyssä julistuksessa kunnat ja alueet sitoutuvat toteuttamaan yhteistoimin nykyistä kunnianhimoisempia, kattavampia, johdonmukaisempia ja avoimempia ilmastotoimia. Samalla paikallis- ja aluetason johtajat kehottivat Yhdistyneitä kansakuntia ja maailman hallitustahoja tekemään yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla ja tukemaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden käyttöönottoa alueilla ja kunnissa. Maailman päättäjät sopivat Pariisissa vuonna 2015 pitävänsä maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle 2 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan, mutta tuoreet luvut osoittavat, että nousu on ennemminkin 2,7 C.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz totesi: ”Pariisin kokous sai maailman maiden hallitustahot torjumaan yhdessä ilmastonmuutosta. Bonnin kokous muistetaan siitä, että maailman alueet ja kunnat saatiin yhteen rintamaan lunastamaan nämä lupaukset. Julistus osoittaa, että suuri määrä alueiden ja kuntien johtajia on nyt vielä aiempaa yhtenäisempiä ja kunnianhimoisempia ilmastotoimissaan. Euroopan alueiden komitea haluaa, että EU vähentää päästöjä 40 prosentin sijasta 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja että hiilidioksidiveroa harkitaan vakavasti. Olen erityisen iloinen siitä, että julistuksessa kannatetaan kahta komitean esittämää ajatusta eli että alueiden ja kuntien – eikä vain valtioiden – panos päästöjen vähentämiseen otetaan huomioon ja että tuet fossiilisia polttoaineita hyödyntävälle teollisuudelle lopetetaan.”

ICLEI-verkostoon kuuluu yli 1500 kuntaa ja aluetta, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen. Verkoston puheenjohtaja, Soulin kaupunginjohtaja Park Won Soon sanoi: ”Todellinen muutos lähtee kansalaisista. Kun kansalaiset ymmärtävät, että energiaomavaraisuus kuuluu heille, ja kun he pääsevät osallistumaan päätöksentekoprosessiin, voidaan saavuttaa todellinen muutos. Lastemme ja lastenlastemme tulevaisuus riippuu siitä, mitä me teemme nyt. Olen varma, että kunnat voivat avata tien parempaan tulevaisuuteen, jos ne asettavat haastavampia tavoitteita ja pyrkivät saavuttamaan ne yhdessä kansalaisten kanssa.”

Hyviä esimerkkejä Suomesta

Suomalaiset kunnanvaltuutetut Sirpa Hertell (vihr/EPP) ja Satu Tietari (kesk/ALDE) kuuluivat Euroopan alueiden komitean valtuuskuntaan COP23-kokouksessa. Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Hertell muistuttaa, että vuonna 2016 toteutetun kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Espoo on Euroopan kestävin kaupunki.

"Kestävällä kaupunkikehityksellä on ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeinen rooli. Kaukolämmön tuotannossa on siirryttävä hiilenpoltosta uusiutuvaan energiaan, samalla kun energiatehokkuutta parannetaan. Ajoneuvoliikenteen määrää ja päästöjä on vähennettävä nopealla aikataululla, siksi joukkoliikenteessä tarvitaan mm. sähköbusseja ja tehokasta raideliikenneverkkoa lisäämään joukkoliikenteen suosiota. Kaupungit tarvitsevat myös helposti saatavilla olevaa sekä ymmärrettävää tietoa rahoitusinstrumenteista sekä ohjausta ja tukea miten päästä käsiksi olemassa oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Paikallistasoa täytyy auttaa löytämään sopiva julkisten sekä yksityisten varojen yhdistelmä", hän korostaa.

Tietari puolestaan kertoi kotikuntansa Säkylän olevan mukana hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien hankkeessa, jossa kunnat, yritykset, kansalaiset ja asiantuntijat yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

"Yhtenä tärkeänä tavoitteena on elintarviketeollisuuden jätteiden uudelleenkäyttö. Esimerkkinä haluan mainita paikallisen yrittäjän, joka on kerännyt kokoon rahoituksen biovoimalaitoksen rakentamiseksi vuonna 2018 Säkylään. Laitoksen tarkoituksena on valmistaa elintarviketeollisuuden biojätteistä biokaasua ja biodieseliä liikennekäyttöön ja teollisuuden lämmöntuotantoon. Pidän tätä hanketta merkittävänä panostuksena päästöjen vähentämiseen vahvassa elintarviketeollisuusmaakunnassa", hän painottaa.

YK:n ja EU:n johtohahmot tyytyväisiä julistukseen

Energiaunionista vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič sanoi: ”Kunnat ja alueet ovat eturintamassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on eurooppalainen aloite, joka kannustaa toteuttamaan vapaaehtoisia ilmastotoimia. Tästä syystä on perustettu myös maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, jonka takana on lähes 7 500 kaupunkia. Vahvistaakseen vaikutustaan ilmastoasioissa, muun muassa siirtymisessä puhtaaseen liikkuvuuteen, paikallis-, alue- ja valtiotason hallinnon tulisi tehdä yhteistyötä monilla aloilla. Meidän tulee yhdistää voimamme ilmastoystävällisen tulevaisuuden puolesta.”

UNFCCC:n pääsihteeri Patricia Espinosa totesi: ”Näin monien kuntien ja kaupunkien tekemät sitoumukset osoittavat, että Pariisissa vuonna 2015 hahmoteltu visio – vähäpäästöinen, ilmastonmuutoksen kestävä tulevaisuus ja ilmastoneutraali maailma vuosisadan jälkipuoliskolla – on otettu hyvin vastaan ja sitä ollaan toteuttamassa kaikkialla maailmassa. YK:n ilmastokokous pitää tervetulleena kuntien ja alueiden pyrkimyksiä vähentää ilmastonmuutosta edistäviä tekijöitä ja valmistautua tulevaisuuteen. Julistus antaa toivoa siitä, että kunnat ja alueet voivat olla inspiraation lähteenä tulevina vuosina.”

Taustatietoa:

  • Euroopan alueiden komitea on ilmastonsuojelun edelläkävijä Euroopan unionissa, ja se on ollut mukana luomassa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta, joka on vuonna 2008 perustettu eurooppalainen aloite, jossa paikallis- ja alueviranomaiset saavat teknistä tukea Euroopan komissiolta sitoutuessaan ylittämään EU:n päästövähennystavoitteet. Aloitteesta on tullut sittemmin maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus. Lokakuussa Euroopan alueiden komitea esitti EU:n päätöksentekoelimille suosituksia keinoista rahoittaa Pariisin sopimuksen täytäntöönpano . Komitea muun muassa kehotti lakkauttamaan vuoteen 2035 mennessä kokonaan tuet taloudelliseen toimintaan, jolla on huomattavia ympäristövaikutuksia, osoittamaan paikallis- ja alueviranomaisten hallinnoitavaksi suoraan vähimmäisprosenttiosuus EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavista huutokauppatuloista, jotta ne voitaisiin investoida paikallisen selviytymiskyvyn parantamiseen, ja tutkimaan mahdollisuutta asettaa hiilidioksidivero tai määrittää vähimmäistaso hiilidioksidipäästöjen hinnalle.

  • ICLEI – Local Governments for Sustainability – on kestäväpohjaisen tulevaisuuden rakentamiseen sitoutuneen yli 1 500 kunnan, kaupungin ja alueen verkosto. ICLEI:n visiona on maailma, jossa kestäväpohjaiset kaupungit tarttuvat kaupungistumisen haasteisiin, mukautuvat talouden ja väestönkehityksen suuntauksiin ja valmistautuvat ilmastonmuutoksen ja kaupunkien muiden haasteiden vaikutuksiin.

  • YK:n kehitysohjelman UNDP:n arvioiden mukaan alue- ja paikallisviranomaiset toteuttavat 70 prosenttia ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteistä ja jopa 90 prosenttia sopeutumiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

  • Lokakuussa julkaistussa ja Euroopan alueiden komitealle esitetyssä raportissa Euroopan ympäristökeskus katsoo, että kuivuudesta tulee todennäköisesti yhä yleisempää, pidempikestoisempaa ja vakavampaa. Tulipaloista tulee yhä suurempi vaara monille alueille, ja tulvista yhä yleisempiä useimmissa osissa Eurooppaa. Ankarien syys- ja talvimyrskyjen määrä kasvaa Pohjois-Euroopassa, ja myrskyhyökyaaltojen odotetaan aiheuttavan vakavia ekologisia tuhoja, taloudellisia menetyksiä ja muita yhteiskunnallisia ongelmia Euroopan matalilla rannikkoalueilla, ellei toteuteta lisää sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä. Raportin mukaan 33 jäsenvaltion ilmoittamien säähän ja ilmastoon liittyvien ääri-ilmiöiden aiheuttamien taloudellisten menetysten määrä oli vuosina 1980–2015 yhteensä yli 433 miljardia euroa.

 

Yhteyshenkilöt:

David Crous, Euroopan alueiden komitea, david.crous@cor.europa.eu , +32 476879929

Andrew Gardner, Euroopan alueiden komitea, andrew.gardner@cor.europa.eu , +32 473843981

Claudio Magliulo, ICLEI – Local Governments for Sustainability, claudio.magliulo@iclei.org , +49 (0) 228 976299 15

Jaa :