Bettembourgin kaupunginvaltuuston jäsen Roby Biwer (LU, PES) vastaa tässä haastattelussa kuuteen kysymykseen EU:n toimista metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi eri puolilla maailmaa. Haastattelussa sivutaan myös vallitsevaa covid-19-kriisiä, ja aihetta ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä kehottaa luomaan EU:hun uuden sertifiointi- ja tietojärjestelmän metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita ja lyhyitä, avoimia toimitusketjuja varten. Lausunto on määrä hyväksyä 1.–2. heinäkuuta pidettävässä täysistunnossa .
Amazonin alueen laajamittainen metsäkato johtuu lihan maailmanlaajuisesta kysynnästä, ja metsää kaadetaan joka vuosi tuhansia hehtaareja maailman lihamarkkinoiden tarpeiden vuoksi. Onko niin, että näin kirjaimellisesti syömme Amazonin sademetsät? Miten voidaan yleisesti ottaen varmistaa, että elintarviketuotannolla (liha, kahvi, kaakao ja palmuöljy) ei ole kielteisiä vaikutuksia metsiin? Mikä on EU:n rooli maailman metsien suojelussa ja ennallistamisessa, ja ovatko sen toimet riittäviä?
Vaikka useimmat kuluttajat eivät ole asiasta tietoisia, liha, kahvi, kaakao ja palmuöljy kuuluvat tuotteisiin, jotka aiheuttavat nykyään laajaa metsäkatoa maailmassa. Jos markkinat halutaan saada siirtymään kestäväpohjaisempiin ja metsäkatoa aiheuttamattomiin tuotteisiin, on toimittava kahdella rintamalla. Ensimmäiseksi on tehostettava tiedotus- ja valistustoimia, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajilla on tietoa elintarvikkeiden kulutustottumustensa taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Kuluttajakäyttäytyminen voi kiistatta vaikuttaa elintarvikemarkkinoihin ja nopeuttaa kestäväpohjaisten ja metsäkatoa aiheuttamattomien tuotteiden tuotantoa. Samasta syystä on myös edistettävä terveellisempiä ja eettisiä ruokavalioita ja korostettava sellaisen kasvipohjaisen ravinnon ravitsemuksellisia ja sosioekonomisia hyötyjä, johon kuuluu paljon todistetusti metsäkatoa aiheuttamattomista toimitusketjuista peräisin olevia hedelmiä ja vihanneksia. Toiseksi EU:n on sitouduttava suunnittelemaan ja ottamaan käyttöön uusi sertifiointijärjestelmä, jolla kannustetaan metsäkatoa aiheuttamattomien tuotteiden valmistukseen ja käyttöön ja joka auttaa viemään kaukonäköistä eurooppalaista visiota metsätaloudesta ja elintarviketuotannosta eteenpäin maailmanlaajuisesti.
Vaikka metsäkato on huomattavaa lähinnä EU:n ulkopuolisissa maissa, metsiä hakataan nykyään myös monilla vuoristoalueilla Euroopassa, esimerkiksi Romaniassa, Slovakiassa ja eräissä Balkanin maissa. Miksi näin tapahtuu? Mitä paikallis- ja aluetasolla voidaan tehdä metsäkadon estämiseksi? Voitteko antaa konkreettisia esimerkkejä? Minkä viestin lähettäisitte kaupunginjohtajille, aluejohtajille sekä paikallis- ja aluetason edustajille kaikkialla Euroopan unionissa?
En voi ottaa kantaa yksittäisten maiden erityistilanteisiin, mutta oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että rakentava vuoropuhelu kaikkien asianomaisten sidosryhmien kesken, joilla on kullakin omat intressinsä, on aina ratkaisevan tärkeää ja paikallis- ja alueviranomaisina meillä on parhaat edellytykset huolehtia tällaisesta vuoropuhelusta. Meidän on suojeltava metsiä ja luonnon monimuotoisuutta ja tehtävä yhteistyötä maataloustuottajien ja metsänomistajien kanssa sellaisten tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka hyödyttävät heitä pitkälläkin aikavälillä – ja joista on hyötyä myös niille, jotka haluavat kehittää metsien virkistyskäyttöä kestäväpohjaisella tavalla. Tässä yhteydessä on oltava selvää, että metsien suojelua koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja EU:n ja jäsenvaltioiden säädöksiä on noudatettava ja niiden noudattamista on valvottava. Paikallis- ja alueviranomaisilla on kuitenkin tärkeä rooli eturistiriitojen sovittelemisessa paikallis- ja aluetasolla.
Nykyisin on hyvin vaikeaa jäljittää, mistä elintarvikkeet ovat peräisin. Jäljittäminen on hankalaa erityisesti silloin, kun on kyse kaakaon ja kumin kaltaisista tuotteista, sillä toimitusketjut ovat pitkiä ja läpinäkymättömiä ja mukana on monia pieniä tuottajia. Miten toimitusketjujen avoimuutta voidaan lisätä? Miten voidaan varmistaa, että yritykset toimivat kestävyysperiaatteiden mukaisesti ja että EU:ssa tuotetaan vain kestäväpohjaisiin lähteisiin perustuvia tuotteita, joiden toimitusketjut eivät aiheuta metsäkatoa? Ovatko nykyiset, vapaaehtoiset käytännesäännöt riittäviä?
Toimitusketjuja on vaikea jäljittää, ja niiden avoimuuden lisäämiseksi ja seuraamisen helpottamiseksi olisi otettava (ympäristömerkkitietokannasta saatujen kokemusten pohjalta) käyttöön uusi tietojärjestelmä. Tämä olisi tehtävä kaikkien sidosryhmien avustuksella ja tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa, jotta ne voivat kertoa odotuksistaan, kokemuksistaan ja huolenaiheistaan. Näin on tarkoitus huolehtia siitä, että käyttöön otettavat menettelyt ovat hyödyllisiä ja toteuttamiskelpoisia. Tietojärjestelmän tulisi kattaa metsäkatoa aiheuttamattomat tuotteet, ja sen avulla olisi tehtävä tällaisia tuotteita tunnetuksi. Lisäksi järjestelmän yhteydessä olisi otettava käyttöön menettelyjä kerättyjen tietojen ja arviointien todenmukaisuuden tarkistamiseksi, jotta voidaan lisätä luottamusta annettuihin tietoihin. Olisi mm. sovellettava tiukkoja jäljitettävyysvaatimuksia, joilla varmistetaan tuotteiden alkuperä, ja luotava vahvat seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, jotta pystytään estämään petokset ja tuotteiden virheelliset merkinnät.
Miten vakuuttaisitte minut siitä, että minun kannattaa ostaa kestävällä tavalla tuotettu suklaapatukka halvimman sijaan? Mikä on kuluttajien rooli toimitusketjujen kestävyyden parantamisessa ja erityisesti metsäkadon ehkäisemisessä?
Kuluttajien entistä suurempi kiinnostus luomuruokaa ja ympäristöystävällisiä elintarvikkeita kohtaan lisää luonnonmukaisten elintarvikkeiden kysyntää, minkä ansiosta metsäkatoa aiheuttamattomien ja kestäväpohjaisten tuotteiden markkinaosuus kasvaa. Ympäristöystävällisten kestäväpohjaisten tuotteiden ostaminen on nyt itse asiassa ”in”, se on siistiä ja trendikästä. Näin ollen ihmiset ovat valmiita maksamaan ympäristöystävällisestä tuotteesta enemmän, koska sen ostaminen on teko, jolla on sosiaalista arvoa ja jolla saa tunnustusta. Kansalaisilla on ehdottomasti ratkaiseva vaikutus markkinoihin.
Euroopan komissio julkaisi 20. toukokuuta Pellolta pöytään - strategian ja biodiversiteettistrategian, joilla on molemmilla keskeinen merkitys Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Mikä on ensivaikutelmanne? Onko aihetta olla toiveikas? Miten tärkeää uudelleenmetsittäminen on EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamisen kannalta?
Vihreän kehityksen ohjelman monien tavoitteiden joukossa mainitaan reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittäminen, ekosysteemien ja biodiversiteetin säilyttäminen ja ennallistaminen sekä myrkyttömään ympäristöön tähtäävä nollapäästötavoite. EU:n on Euroopan kansalaisten ja ekosysteemien suojelemiseksi tehostettava ilman, veden ja maaperän sekä kulutustavaroiden pilaantumisen seurantaa, raportointia ja ehkäisemistä sekä korjaavia toimia. Tästä voidaan päätellä, että uudelleenmetsittäminen on olennaisen tärkeää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi EU:ssa. Eurooppa on siirtymässä uudenlaiseen elämäntapaan. Se välittää keskeistä viestiä koko maailmalle ja pyrkii toimimaan edelläkävijänä uudessa taloudessa, jossa kasvu on irrotettu resurssien käytöstä.
Covid-19-kriisi on koetellut pahoin maailmanlaajuisia toimitusketjujamme. Mitä kriisistä voidaan oppia?
Kriisi on seurausta globalisaatiosta, jonka vuoksi virus on päässyt leviämään erittäin nopeasti. Nyt tiedämme paremmin, miten tiiviisti esimerkiksi teollisiin maatiloihin liittyvät toimitusketjut ovat sidoksissa toisiinsa ja miten helposti järjestelmä voi romahtaa, jos jonkin lenkki ei toimi. Alkaa olla välttämätöntä tarkastella uudelleen näitä keskinäisiä riippuvuussuhteita ja parantaa toimitusketjujen kykyä selvitä maailmanlaajuisista haasteista. Yhtä lailla on pohdittava uudelleen lyhyiden (ja todennäköisesti helpommin jäljitettävien) toimitusketjujen tärkeää roolia ja tarvetta seurata sekä yhteyksiä pitkien toimitusketjujen eri toimijoihin että niiden keskinäisiä suhteita. Covid-19-kriisin myötä olemme myös oppineet, että sosiaalinen eriarvoisuus johtaa siihen, että ympäristöön kiinnitetään vähemmän huomiota. Syynä on se, että ihmisten ensisijaisena huolenaiheena on selviytyminen, jolloin ympäristöstä huolehtiminen jää pienituloisten yhteiskuntaryhmien keskuudessa taka-alalle.
Taustatietoa:
Euroopan unionissa on lähes 182 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa 43:a prosenttia sen maa-alasta. Näin ollen unioni on yksi maailman runsasmetsäisimmistä alueista. Paitsi että metsistä saadaan puutavaraa ja puutuotteiden raaka-ainetta, ne myös muodostavat suuren osan Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta ja edistävät terveyttämme ja hyvinvointiamme. Metsät ovat merkittävä hiilinielu ja tarjoavat siten keskeisen apuvälineen ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ( Euroopan komissio ).
Vaikka metsäkato on kolmen viime vuosikymmenen aikana vähentynyt, metsää on vuoden 1990 jälkeen menetetty arviolta 420 miljoonaa hehtaaria, kun sitä otettu muuhun käyttöön. Metsää on vuosina 2015–2020 hävinnyt arvioiden mukaan 10 miljoonaa hehtaaria vuodessa, kun vastaava luku 1990-luvulla oli vielä 16 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Maatalouden laajentuminen on edelleen suurin syy metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen sekä tähän liittyvään metsien biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy raportista The State of the World's Forests 2020 .
Lehdistöyhteydet:
David Crous
P. +32 470881037
david.crous@cor.europa.eu