EU:n paikallis- ja aluepäättäjät peräänkuuluttavat myös yhteisvastuumekanismia, jolla helpotetaan EU:n ulkorajoilla sijaitsevien alueiden kohtaamia muuttoliikehaasteita.
Euroopan alueiden komitean (AK) 19. maaliskuuta antamien suositusten mukaan Euroopan unionin toimielinten olisi tarkistettava uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa esitettyjä ehdotuksia niin, että EU:n ulkorajoilla sijaitseville alueille tarjotaan enemmän tukea, haavoittuvassa asemassa olevia maahantulijoita suojellaan paremmin ja vastaanottokeskuksissa EU:n rajoilla vietettävä aika lyhenee.
Jos EU:n jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio hyväksyvät komitean suositukset , raja-alueiden rahoituksensaanti helpottuisi ja niiden kannettavaksi asetettu vastuu kevenisi. Lisäksi sääntöjenvastaisesti maahan tulleet voitaisiin kriisitilanteessa sijoittaa muualle EU:hun hakemusten käsittelyn aikana. Näin vähennettäisiin järjestelykeskusten käyttöä ja luovuttaisiin ”ensimmäisen maahantulomaan” periaatteen käytöstä vastuujäsenvaltion määrittämisessä. Turvapaikanhakijoita ja muuttajia koskevien toimenpiteiden osalta suosituksissa muun muassa esitetään haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille ja alaikäisille annettavan tuen lisäämistä, vastustetaan komission ehdotusta ottaa sormenjäljet alle 12-vuotiailta lapsilta sekä kehotetaan lisäämään vastaanottokeskuksissa annettavaa lääketieteellistä ja psykologista tukea ja asettamaan lapset ja yksin saapuvat naiset etusijalle uudelleensijoitusmenettelyissä.
Bremenin maapäivien varapuhemiehen Antje Grotheer in (DE, PES) valmistelemassa lausunnossa kannatetaan komission syyskuussa 2020 esittämään uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen sisältyvää ehdotusta EU:n jäsenvaltioiden välisestä joustavasta yhteisvastuumekanismista mutta suhtaudutaan epäilevästi siihen, onko ”palauttamisen tukijärjestely” toteutettavissa käytännössä. Mekanismi velvoittaisi EU:n jäsenvaltiot osoittamaan solidaarisuutta, mutta ne voisivat valita vapaasti erilaisten konkreettisten yhteisvastuun ilmaisumuotojen välillä.
Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetusta käsittelevän Euroopan parlamentin mietinnön esittelijä Tomas Tobé (SE, EPP) totesi AK:n täysistunnossa 17. maaliskuuta käyttämässään puheenvuorossa, että yhteisvastuun olisi oltava ”pakollista” mutta vaihtoehtojen pitäisi olla ”joustavia”, ja lisäsi, että uudet ideat yhteisvastuun muodoista ovat todennäköisesti tarpeen.
Tobén mukaan ”Euroopan nykyisessä turvapaikkajärjestelmässä on puutteita ja tämä vaikuttaa voimakkaasti etenkin etulinjan jäsenvaltioiden alueisiin ja kuntiin. Paineen lievittämiseksi tarvitaan toimiva muuttoliikejärjestelmä. Tarvitsemme mielekästä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa kaikkialla unionissa, mutta meidän on löydettävä käytännönläheisiä ratkaisuja, sillä asiasta on keskusteltu jo vuodesta 2016 lähtien ja eteneminen on ollut hyvin, hyvin hidasta. Mitä tahansa sovimmekin, täytäntöönpano on välttämätöntä. Jos nykyinen järjestelmä olisi nimittäin pantu kunnolla täytäntöön, meillä ei olisi näitä ongelmia, joiden kanssa joudumme nyt painimaan. On vielä paljon tehtävää ennen kuin sopimuksesta päästään minkäänlaiseen poliittiseen lopputulokseen.”
Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Satu Haapanen , joka toimii AK:ssa vihreiden ryhmän puheenjohtajana, korosi puheenvuorossaan, että "m eidän on asennoiduttava turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin ihmisinä, jotka tarvitsevat apua mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun he ovat hakeneet turvapaikkaa. On tärkeää edistää rauhaa lähtömaissa ja tiivistää yhteistyötä näiden maiden kanssa, lisätä kiintiöpakolaisten määrää ja luoda turvallisia reittejä Eurooppaan. Vastaanottokeskusten on sijaittava Euroopassa, sillä emme voi sysätä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan laitojen yli. Lisäksi meidän on taattava asialliset turvapaikkakäsittelyprosessit sekä huolehdittava hyvästä kotouttamispolitiikasta niin, että ne jotka joutuvat jäämään maanosaamme kotoutuvat tänne hyvin ja voivat elää turvallista elämää."
AK:n lausunnossa keskitytään pääasiassa maahantulijoiden vastaanottovaiheeseen ja tarkastellaan komission ehdotuksiin liittyviä kiistanalaisia kysymyksiä, joihin kuuluvat muun muassa seulonta ja hakemusten käsittely, hakemusten arviointiin sovellettavat kriteerit, hylkäyspäätöksen saaneiden muuttajien palauttaminen, palvelujen tarjoaminen ja raja-alueille tässä kaikesta aiheutuvat taloudelliset ja hallinnolliset rasitteet. AK suhtautuu kuitenkin myönteisesti myös toiseen muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen näkökohtaan eli muuttajien kotouttamiseen ja toteaa, että komission esittämä kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027 on uuden sopimuksen ”välttämätön täydennys”.
AK käynnisti vuonna 2019 Euroopan komission tuella Kunnat ja alueet integraation puolesta - aloitteen, ja maaliskuussa 2021 pidetyssä komitean täysistunnossa AK ja komissio allekirjoittivat sopimuksen yhteistyönsä syventämiseksi.
Sisäasioista vastaava komission jäsen Ylva Johansson keskittyi AK:n täysistunnossa 19. maaliskuuta pitämässään puheenvuorossa kotouttamiseen ja totesi, että ”paikallis- ja alueviranomaiset ovat etulinjassa tarjoamassa juuri maahan saapuneille kotouttamis- ja muita palveluja ja tukemassa heidän pitkäjänteistä osallisuuttaan. Olen iloinen voidessani ilmoittaa uudesta alueiden komitean kanssa solmitusta kumppanuudesta, jolla tulee olemaan keskeinen rooli EU:n kuntien ja alueiden kotouttamistyön tukemisessa.”
Yhteyshenkilö:
Andrew Gardner
+32 473943981
andrew.gardner@cor.europa.eu