EU:n itäisen kumppanuuden strategiaa tarkistettaessa olisi kannustettava nykyistä enemmän sosiaaliseen, taloudelliseen ja hallinnolliseen uudistukseen paikallis- ja aluetasolla.
Euroopan unionin kumppanuuteen kuuden sen itärajalla sijaitsevan maan, myös Ukrainan, kanssa olisi tulevana vuosikymmenenä kohdennettava huomattavasti nykyistä enemmän rahoitusta, totesi Euroopan alueiden komitea 5. joulukuuta suosituksissaan, joissa myös kehotetaan EU:ta tehostamaan toimiaan yhteistyöstä saatavien hyötyjen ulottamiseksi kumppanimaiden pääkaupunkien ulkopuolelle. Monien muiden konkreettisten ehdotusten ohella komitea kehottaa perustamaan akatemian paikallis- ja aluehallinnon virkamiesten täydennyskoulutusta varten sekä lisäämään paikallisiin rajatylittäviin hankkeisiin tarkoitettua tukea.
AK antoi lausuntonsa ajankohtana, jolloin EU on tekemässä päätöstä vuosien 2021–2027 talousarviosta ja tarkistamassa yhteistyötään itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvien kuuden maan – Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia – kanssa. Lausunnossa todetaan, että EU:n on tulevana vuosikymmenenä pyrittävä edistämään konkreettisia muutoksia, jotta parannetaan hallintoa, vauhditetaan taloutta, tuetaan kansalaisyhteiskuntaa ja vahvistetaan yhteyksiä. Siinä kannatetaan EU:n toimintamallia, jossa aikaa, rahaa ja työtä investoidaan eniten uudistusmielisiin maihin, mutta todetaan myös, että EU:n olisi lisättävä tukeaan paikallis- ja aluetason uudistuksille.
Lausunnon esittelijä, Vilnan piirikunnanvaltuuston jäsen Tadeuš Andžejevski (LT, ECR), sanoi: ”Kuluneena vuosikymmenenä olemme havainneet, että toimivaltuuksia on etenkin Ukrainassa siirretty jonkin verran alue- ja paikallisyhteisöille. Erittäin myönteinen seikka on alueiden ja kuntien todellinen halu uudistua ja osallistua EU:n perustamiin alhaalta ylöspäin suuntautuviin aloitteisiin. Tästä on esimerkkinä maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus , jossa keskitytään ilmastotoimiin, samoin kuin uusi kaupunginjohtajien talouskasvualoite , joka on perustettu nimenomaan itäisiä kumppanimaita varten. Näemme, että EU:n tuella valtiotasoa alemmat hallintotasot tekevät yhteistyötä keskenään alueella, ja olemme toteuttaneet onnistuneesti EU:n ja itäisten kumppanimaiden kuntien ja alueiden kumppanuusaloitteita. Meidän on tuettava näitä ruohonjuuritason muutoksia poliittisesti, taloudellisesti ja teknisesti. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä myös voimasuhteiden muuttamiseen siten, että kunnille ja alueille annetaan suurempi rooli päätöksenteossa ja projektinhallinnassa alueellaan.”
Esittelijä jatkoi: ”Uskomme Euroopan komission tavoin, että 25 prosentin määrärahalisäys on perusteltu. EU voi selvästi tehdä valtavan paljon hallinnon parantamiseksi, talouden vauhdittamiseksi, kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi ja yhteyksien vahvistamiseksi. Paikallis- ja aluetasolla voitaisiin saada aikaan syvällisiä ja pitkäaikaisia hyötyjä erityisesti kolmella alalla toteutettavilla muutoksilla. Olisi investoitava enemmän hyvään hallintotapaan esimerkiksi virkamiesten täydennyskoulutukseen tarkoitetun akatemian avulla. Voimme edistää talouskasvua auttamalla parantamaan tilastointia, helpottamalla osallistumista EU:n ohjelmiin ja tukemalla pienyrityksiä. EU:ssa saatujen kokemusten pohjalta tiedämme, että ihmisten välisten yhteyksien lisääminen ja rajatylittävien ohjelmien kehittäminen tuottavat runsaasti sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyötyä. Meidän onkin investoitava enemmän tällaisten mallien toteuttamiseen suhteissa itäisiin naapurimaihimme.”
Tadeuš Andžejevski totesi vielä: ”Nämä ovat kunnianhimoisia mutta kuitenkin vaatimattomia ehdotuksia, jotka ovat hyödyllisiä kansalaisille, yrityksille, julkishallinnolle, demokratialle ja oikeusvaltioperiaatteelle kuudessa itäisessä kumppanimaassa. Niistä on hyötyä myös EU:n kansalaisille, yrityksille ja ulkopolitiikalle, ja ne edistävät uuden Euroopan komission toivomusta nykyistä vahvemmasta geopoliittisesta ulottuvuudesta.”
AK:n lausuntoa ”Paikallis- ja alueviranomaiset ja itäisen kumppanuuden tulevaisuuden muotoilu” hyödynnetään hallitustenvälisissä keskusteluissa ennen vuoden 2020 puolivälissä pidettävää huippukokousta. AK on myös esittänyt ehdotuksia EU:n järjestämää ja nyt jo päättynyttä sidosryhmäkuulemista varten. Nykyisessä strategiassa on keskitytty 20:een tavoitteeseen vuotta 2020 varten neljällä keskeisellä alalla: talouden, hallinnon, yhteenliitettävyyden ja yhteiskunnan vahvistaminen.
AK:n suosituksiin sisältyy monia yksityiskohtaisempia ehdotuksia, joita itäisten kumppanimaiden paikallis- ja aluepoliitikot ovat edistäneet tai tukeneet AK:n vuonna 2011 perustaman EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) kautta. CORLEAP on laatinut raportit aiheista paikallisdemokratia , talouskehitys , energiatehokkuus , rajatylittävä yhteistyö , paikallis- ja aluehallinnon valmiudet ja alueiden ja kuntien väliset kumppanuudet .
AK kehottaa myös vahvistamaan CORLEAPia, jotta voitaisiin tukea nykyistä enemmän hallinnon hajauttamista itäisissä kumppanimaissa sekä syventää EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten järjestöjen välistä yhteistyötä.
Yhteyshenkilö:
Andrew Gardner
P. +32 473843981
andrew.gardner@cor.europa.eu