Haastattelussa EU:n missioita koskevan AK:n lausunnon esittelijä Markku Markkula (FI/EPP)
Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (FI/EPP) on laatinut Euroopan alueiden komitean lausunnon EU:n missioista. Lausunto hyväksyttiin AK:n täysistunnossa 27.-28. huhtikuuta. Tässä haastattelussa Markkula kertoo missioiden merkityksestä ja alue- ja paikallistason panoksesta, kun EU pyrkii vauhdittamaan vihreää ja digitaalista siirtymää ja etenemään kohti ilmastoneutraaliutta.
1.Euroopan komissio julkaisi huhtikuun lopussa listan 100 kaupungista, jotka osallistuvat ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -missioon. Minkälainen mahdollisuus tämä on näille kaupungeille?
Tämähän on valtava mahdollisuus. Yksi keskeinen kriteeri on, että näiden kaupunkien on luvattava saavuttaa hiili- ja ilmastoneutraalius jo vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen toimenpiteitä on toteutettava todella nopeasti. Kuten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on todennut, nämä sata valittua missiokaupunkia ovat edelläkävijöitä ja tiennäyttäjiä muille. EU omalta osaltaan tarjoaa jo tänä vuonna ja ensi vuoden kuluessa 360 miljoonaa euroa uusien toimenpiteiden liikkeelle laittamiseen valittuihin kohteisiin. EU-rahoituksen suuruus moninkertaistuu, kun siihen lisätään yritysten rahoitus ja kaupunkien omat ja kansalliset rahoituslähteet. Julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla toimenpiteitä tehdään moninkertaisesti. Nyt nämä sata pioneeria panevat varmaan täyden höyryn päälle kohti vihreämpää, parempaa tulevaisuutta koko maailmalle. Tästä hyötyvät myös kaikki muut.
2.Näitä missioitahan on kaikkiaan viisi. Kertoisitko lyhyesti EU:n missioista ja niiden merkityksestä?
Missioita on verrattu siihen, kun John F. Kennedy vuonna 1961 päätti, että USA saa ihmisen kuuhun sillä vuosikymmenellä ja vielä turvallisesti sieltä takaisin. Tehdä mahdottomalta tuntuvasta todellista, turvallisuuden ja laadun ollessa jo silloin keskeisiä kriteereitä. Kaikissa viidessä missiossa asetetaan laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutettaviksi vuoteen 2030 mennessä. Neljä näistä viidestä missiosta kohdentuu suoraan ilmastoon tai maaperän, ilman ja vesistöjen puhtauteen. Viideskin on läheistä sukua näille, eli terveyteen liittyvä syöpää koskeva tavoite. Aiomme saavuttaa EU:ssa yhdessä alhaalta ylöspäin tapahtuvalla toiminnalla sellaisia tuloksia, joita voidaan käyttää kaikkialla maapallolla. EU on tiennäyttäjä ja avun antaja myös muille.
3.Missiot ovat kokonaan uusi instrumentti. Mikä niiden lisäarvo on EU:n eri rahoitusohjelmien rinnalla?
Missioiden merkitystä ja laaja-alaisuutta kuvaa se, että komission tiedotustilaisuudessa ja tiedotteessa oli mukana lähes kymmenen eri komissaaria. Missiot ovat uusi ja merkityksellinen instrumentti, jonka avulla halutaan keskittää voimavaroja edessä oleviin polttaviin, globaaleihin haasteisiin. Putinin sota Ukrainan ja koko Euroopan demokratiaa ja vapautta vastaan on herättänyt meidät siihen, että ratkaisuja on tehtävä yhä nopeammin ja kohdennettava näihin polttaviin haasteisiin yhä enemmän yhteisiä voimavaroja. Tämä ei kuitenkaan tapahdu pelkästään Brysselin tai kansallisvaltioiden päätöksillä, vaan mukaan tarvitaan käytännön taso: kaupungit ja alueet, kuntalaiset ja yritykset.
4.Lausuntosi hyväksyttiin alueiden komitean täysistunnossa 27. huhtikuuta. Mitkä ovat alueiden ja kuntien keskeiset viestit nyt, kun missioita lähdetään toteuttamaan?
Tämä on poikkeuksellisen vahva lausunto ja laaja prosessi, sillä esittelijänä minulla oli mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti kaikkien näiden viiden mission vastuujohtajat ja heidän tiiminsä sekä neuvotella myös puheenjohtajavaltio Ranskan asiantuntijoiden kanssa siitä, miten näihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään. Keskeistä on, että nyt tehdään avoimesti kaikille tiedoksi, mitä halutaan saavuttaa ja mitä resursseja ja minkälaista rahoitusta on käytettävissä. Tämän tyyppisiä toimenpidesalkkuja tarvitaan sekä EU:n kattavasti että paikallistasolla. Yksi avainsana on orkestrointi: ei irrallisia toimenpiteitä kukin omassa siilossaan tai hiekkalaatikossa, vaan määrätietoisesti kaikki yhdessä synergioita tuottaen, ja aiempaa määrätietoisemmin eri puolilla olevaa tietoa ja osaamista käyttäen. Opitaan muilta, tehdään yhdessä.
Lausunnon toinen keskeinen ulottuvuus on, että tutkimus- ja kehitystoimintaan tarvitaan merkittävästi lisää rahoitusta ja investointeja. Tämä tapahtuu yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä. Karkeasti tällä hetkellä käytettävissä on yksi kolmasosa niistä teknologioista, jotka tarvitaan energia- ja muiden ratkaisujen aikaansaamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Toinen kolmannes on kokeilu- ja osin protovaiheessa ja yksi kolmasosa vielä sellaista teknologiaa ja tietoa, joka tällä hetkellä on vasta perustutkimuksen kohteena yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Paljon on siis tehtävä. Tätä tietoa me tarvitsemme ja se on mobilisoitava paikallistason käyttöön. Paikallistaso ja kaupungit yhteistyökumppaneineen ovat siis ratkaisevassa asemassa.
5.Esittelit lausuntoasi myös Zero Pollution Stakeholder Platformin kokouksessa 25. huhtikuuta. Minkälaisena näet missioiden roolin tässä yhteydessä ja laajemmin EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa?
Minulla on kunnia olla tässä foorumissa mukana toisena Euroopan alueiden komitean jäsenenä. Zero Pollution Stakeholder Platform on komission ja AK:n yhteinen hanke, jossa mukana on noin 30 eurooppalaista verkostoa ja oman alansa johtavaa organisaatiota – kaikki sellaiset keskeiset toimijat, jotka tekevät päivittäin konkreettista työtä ilmaston, ilman, vesistöjen ja maaperän puhtauden eteen. Missioiden kautta näitä toimia toteutetaan EU:n rahoituksen tukemana, ja nyt on löydettävä priorisoitavat toimet. Jos otetaan esimerkki Suomesta, luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuhat tutkijaa pitää mobilisoida vielä tiiviimmin tällaiseen yhteistyöhön, jota kaupungit ja alueet omassa päätöksenteossaan vievät käytäntöön yhteistyössä yritysten kanssa – eikä vain Suomessa, vaan kaikkialla EU:ssa, ja globaalistikin. Näin voimme yhdessä nopeuttaa tutkijoiden tulosten ja oivallusten hyödyntämistä. Roolinani on olla ”työväline” tutkijoille. Myös tähän tämä Zero Pollution -alusta luo edellytyksiä, ja missiot ovat instrumentti käytännön toteuttamiseen.
6.Missioihin kytkeytyy tiiviisti myös digitaalinen siirtymä. Millä tavoin innovaatiot tällä alalla voivat edistää EU:n tavoitteiden toteuttamista ja ilmastoneutraaliutta?
Kaikki missiotoiminta pitää kytkeä kuntien ja kaupunkien päivittäisiin prosesseihin ja tietenkin niiden uudistamiseen. Nykyisiin prosesseihin tarvitaan isoja, jopa radikaaleja muutoksia, ja tässä digitalisaatio ja tekoäly ovat aivan ratkaisevassa asemassa. Mielestäni merkittävimpiä aiheita ovat ilmiöpohjainen tulevaisuuskehitys, tehokas yhteensopivuutta korostava digitaalinen infra, digiturvallisuus, MyData ja digiminä, ja kestävää kehitystä nopeuttava datatalous. Nämä kaikki on saatava tukemaan inhimillisen pääoman keskeistä merkitystä kestävässä yhteiskuntakehityksessä. Tieto ja hyvät käytännöt kaikkialta maailmasta on saatava siirrettyä ja räätälöityä yhtä lailla meille Espooseen kuin muihinkin kaupunkeihin. Tämä on valtava oppimisprosessi, jossa tiedon ja teknologian tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyväksikäyttö sekä elinikäinen oppiminen ja innovaatio ovat avainkäsitteitä siirrettäväksi käytäntöön tavalla, jota emme ehkä vielä ole realisoineet ollenkaan riittävästi. Myös korona-ajan kokemuksia on hyödynnettävä ja on luotava uusi normaali, joka korostaa monipuolista henkistä, fyysistä ja virtuaalista yhteistyötä – globaalisti.
7.Kertoisitko pari esimerkkiä siitä, miten EU:n missiot voivat käytännössä tukea vihreää ja digitaalista siirtymää ja parantaa kansalaisten elämänlaatua, esimerkiksi kotikaupungissasi Espoossa?
Ensinnäkin on hienoa, että Espoo ja viisi muuta suomalaista kaupunkia ovat näiden sadan missiokaupungin joukossa. Esimerkiksi käy vaikkapa se, että kivihiilen käyttö loppuu Espoossa noin kolmen vuoden kuluessa. Kaukolämpöverkkoa ylläpitävän Fortumin ja muiden yritysten kanssa on käynnistetty noin tusina isoa investointihanketta, joilla kivihiilen käyttö lopetetaan kokonaan ja parannetaan uudistuvien luonnonvarojen ja energialähteiden käyttöä. Toinen esimerkki on, että VTT:n, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa haetaan uusia ratkaisuja esimerkiksi kaavoitukseen kehittämällä tiiviitä, kaupunkimaisia pientalokyliä, jotka toimivat esimerkkinä koko Euroopalle siitä, miten asuminen, työpaikat ja liikkuminen toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Nämä ovat niitä Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin peräänkuuluttamia edelläkävijäratkaisuja, joita tarvitaan jokaisessa kaupungissa. Kaupunkien on tärkeää tehdä yhteistyötä, olla entistä enemmän läsnä EU:n päätöksenteossa ja seurata, miten muualla viedään hyviä ratkaisuja eteenpäin.
Yhteyshenkilö:
pressecdr@cor.europa.eu