Euroopan horisontti: uutta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa tuettava vahvalla aluepolitiikalla  

Christophe Clergau

”Tieteellisen huippuosaamisen tasoa on nostettava kaikkialla Euroopassa, ei vain muutamilla suurilla alueilla ja muutamissa suurkaupungeissa”, toteaa esittelijä Christophe Clergeau.

Euroopan alueiden komitea vaatii jälleen Pays-de-la-Loiren aluevaltuuston jäsenen Christophe Clergeaun (FR, PES) laatimassa lausunnossa kattavaa lähestymistapaa tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin rahoittamiseen unionissa ja varoittaa koheesiomäärärahojen laskun seurauksista, jotka uhkaavat syventää eroja Euroopan alueiden välillä. Täysistunnossa 9. lokakuuta hyväksytyssä lausunnossa korostetaan tarvetta tunnustaa virallisesti alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskusten rooli ja vahvistaa yhteyksiä älykkääseen erikoistumiseen.

Euroopan komissio ehdottaa, että EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa (2021–2027) varataan 100 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin uuden Euroopan horisontti -puiteohjelman kautta. Euroopan alueiden komitea, joka on Euroopan paikallis- ja aluevaltuutettujen edustajakokous, kannattaa tätä määrärahalisäystä mutta on huolissaan eriarvoisuuden mahdollisesta kasvusta toisaalta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta suuresti hyötyvien alueiden ja kaupunkien ja toisaalta koheesiopolitiikan määrärahojen alenemisen seurauksista kärsimään joutuvien kaupunkien ja alueiden välillä.

”Toimet alueiden välisten erojen kaventamiseksi ja Euroopan horisontti -ohjelman osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseksi kaikille ovat riittämättömiä siihen, että pystyttäisiin parantamaan tieteellisen huippuosaamisen tasoa koko Euroopassa eikä vain muutamilla suurilla alueilla ja muutamissa suurkaupungeissa”, harmittelee esittelijä Christophe Clergeau .

Euroopan parlamentin mietinnön esittelijä Dan Nica (RO, S&D) totesi täysistunnossa pitämässään puheessa, että mietinnössä jaetaan kaupunkien ja alueiden huolenaiheet. ”Horisontti 2020 -puiteohjelmasta saatujen kokemusten valossa olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan horisontti -ohjelman tulisi olla yksinkertaisempi, selkeämpi ja helpommin hyödynnettävissä ja että aloitteella tulisi edistää oikeudenmukaista ja avointa osallistumista. Jotta unioni voisi hyödyntää t&i-potentiaalinsa parhaalla mahdollisella tavalla, huippuosaamisen tulee jakautua tasaisemmin koko unionin alueelle ja jäsenvaltioiden ja alueiden välinen kuilu tutkimuksen ja innovoinnin alalla tulee kuroa umpeen.”

Tätä tarkoitusta varten kaupungit ja alueet pyytävät saada osallistua täysivaltaisesti tutkimus- ja innovointipolitiikan ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanoon strategisen suunnittelun ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston foorumin sidosryhmänä.

Lisäksi Euroopan alueiden komitea pitää erittäin valitettavana, ettei ehdotuksessa tunnusteta tieteellisen huippuosaamisen alueellisia kytköksiä eikä panosta, jonka tuovat alueelliset ekosysteemit ja innovaatiokeskukset, jotka kokoavat yhteen alueellisesti ja paikallisesti järjestäytyneiden, nelijakoista Quadruple Helix -mallia (korkeakoulut, yritykset, julkiset päättäjät, kansalaisyhteiskunta) noudattavien verkkojen julkiset ja yksityiset toimijat. Nämä toimijat koordinoivat t&i-toimintaa ja vauhdittavat keskinäistä tulosten levittämistä, osaamisen siirtoa, innovointia ja uusien taloudellisten toimintojen ja palvelujen kehittämistä. Vaikka ehdotukseen sisältyy Euroopan innovaatioekosysteemeille tarkoitettu tukitoimi, siihen varattu summa on ehdollinen ja komitean mielestä liian pieni.

Kaupunkien ja alueiden mielestä olisi erityisen tärkeää tiivistää yhteyksiä älykkään erikoistumisen strategioihin ja kehittää synergiaa muiden EU:n ohjelmien sekä kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. ”Synergiaa tulee rakentaa johdonmukaisuuden, yhteensopivuuden, täydentävyyden, yhteisen rakentamisen ja ekosysteemiperiaatteen pohjalta”, toteaa esittelijä Clergeau. ”Näin voidaan valita yhteiset päätavoitteet, yhdistää ja järkeistää resursseja, huolehtia selkeästä tehtävänjaosta, suunnitella, rahoittaa ja ohjata hankkeita yhdessä ja tunnustaa kollektiivisten paikallisaloitteiden rooli.”

Kaupungit ja alueet vastustavatkin tiukasti sitä, että mahdollisuudesta siirtää osa koheesiopolitiikan varoista Euroopan horisontti -ohjelmaan päättäisivät systemaattisesti jäsenvaltiot eikä asianomainen hallintoviranomainen, joka usein on alue.

Lausunnossa korostetaan myös, että mahdollinen täydentävä rahoitus on toteutettava noudattaen samoja soveltamissääntöjä. Siinä kannatetaan varauksetta uusia eurooppalaisia kumppanuuksia ja yhteisrahoitustoimia, joista voi tulla ”alueiden välisten yhteistyöhankkeiden ja alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskusten yhteenliittymien toteuttamien ohjelmien (toimet alueiden välisten yhteyksien luomiseksi) ensisijaisia rahoitusvälineitä”.

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 22822063

lauri.ouvinen@cor.europa.eu