Euroopan alueiden komitea (AK) toteaa täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa, että unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhdentämistä, yhteistyötä ja suorituskykyä on tarpeen parantaa. EU:n kansalaiset elävät entistä pidempään ja ovat terveempiä kuin koskaan aiemmin. Vaikka väestön hyvä terveys on omiaan edistämään yhteiskunnan vaurautta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä, jäsenvaltioiden ja alueiden välillä ja sisällä on edelleen suuria terveyseroja. EU:n terveydenhuoltojärjestelmien nykyisinä haasteina ovat väestön ikääntyminen, innovatiivisten lääkkeiden ja uuden teknologian aiheuttamat kustannukset, krooniset sairaudet ja terveydenhuollon eriarvoinen saatavuus.
AK kehottaa yhdentämään eurooppalaisia terveydenhuoltojärjestelmiä yhä enemmän, jotta saadaan kurottua umpeen Euroopan terveyseroja ja kyetään parantamaan terveydenhuollon tuloksia varmistamalla kaikkialla unionin alueella tasavertaiset mahdollisuudet saada laadukkaita terveydenhuoltopalveluja. Nivomalla terveydenhuoltojärjestelmät yhä tiiviimmin toisiinsa helpotettaisiin myös lääkkeiden hankintaan, hinnoitteluun ja saatavuuteen sekä kalliisiin ja pitkälle erikoistuneisiin lääkinnällisiin laitteisiin liittyvää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja hyvien käytänteiden jakamista. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Erasmus+-ohjelma olisi askel oikeaan suuntaan: sen avulla edistettäisiin tietämyksen vaihtoa ja annettaisiin alan henkilöstölle mahdollisuus saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin tekniikoihin ja menetelmiin.
Hyväksytyn lausunnon esittelijänä toiminut Taalainmaan läänin maakäräjäneuvos Birgitta Sacrédeus (SE, EPP) korosti lisäksi kiireellistä tarvetta parantaa lähestymistapaa kroonisiin sairauksiin nähden: "Eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien on sopeuduttava uudenlaiseen sairaustilanteeseen, jossa kroonisten sairauksien osuus terveydenhuollon kustannuksista on erittäin suuri. Ennaltaehkäiseville ja terveyttä edistäville toimille on pantava entistä suurempi paino, ja perusterveydenhuollon järjestelmiä on vahvistettava." Lisäksi esittelijä totesi, että mielenterveydelle "on annettava samanlainen painoarvo kuin fyysiselle terveydelle". Paikallis- ja aluetason päättäjät tutkivat yhä useammin terveys- ja sosiaalipalveluja yhdistäviä toimintamalleja ja käytännön esimerkkejä, kun ne toteuttavat toimenpiteitä yksilökeskeisen hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.
AK muistuttaa jäsenvaltioita niiden sitoumuksesta laatia vuoden 2017 puoliväliin mennessä mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskeva kansallinen toimintasuunnitelma ja kehottaa terveysministereitä osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi AK pyytää mahdollisuutta osallistua tarkkailijana komission ja jäsenvaltioiden neuvoston pyynnöstä perustaman terveysjärjestelmien suorituskyvyn arvioinnista vastaavan asiantuntijaryhmän työhön. Se uskoo, että paikallis- ja aluetason asiantuntemus voisi tuoda lisäarvoa paneelin käymiin keskusteluihin.
Paikallis- ja aluepäättäjät tähdentävät myös, ettei terveyden kohentamista ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämistä tule nähdä taloudellisena rasitteena vaan investointina väestön hyvinvointiin. Toteamalla vakuuttavasti, että "terveys on vaurautta", he vaativat, että EU:n on työskenneltävä entistä johdonmukaisemmin "terveys kaikissa toimintapolitiikoissa" -periaatteen pohjalta.
Taustatietoa:
Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2014 tiedonannon aiheesta "Tehokkaat, helposti saavutettavat ja sopeutumiskykyiset terveydenhuoltojärjestelmät". Kolmeen pilariin – tehostamiseen, saatavuuden parantamiseen ja sopeutumiskyvyn parantamiseen – pohjautuvan toimintasuunnitelman innoittamana julkaistiin marraskuussa 2016 OECD:n tilaama raportti State of Health in the EU cycle . Kyseinen terveysasioista vastaavan komission jäsenen tukema aloite toteutetaan vuosina 2017–2018, ja aiheesta on valmisteilla maakohtainen raportti ja komission asiakirja.
Yhteyshenkilöt:
Wioletta Wojewódzka
P. +32 22822289
wioletta.wojewodzka@cor.europa.eu
Diandra Vanigioli
diandra.vanigioli@cor.europa.eu