EU:n kunnat ja alueet vaativat lisää rahaa unionin budjettiin  
Future EU budget: EU27 must contribute more to protect regional and rural investment

EU:n kunta- ja aluepäättäjien mielestä jäsenvaltioiden on lisättävä EU:n kassaan maksettavia osuuksiaan, jotta unioni selviää tärkeimmistä haasteistaan. Työllisyyden ja kasvun tukeminen, muuttajien kotouttaminen ja kestävä kehitys kuuluvat kaikki paikallis- ja alueviranomaisten prioriteetteihin. Euroopan alueiden komitea (AK) katsookin, että brexit ei saa heikentää Euroopan unionin keskeisiä kulmakiviä eli EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikkaa. Komitean mielestä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen – jossa vahvistetaan EU:n budjettiraamit vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi – on oltava nykyistä laajempi.

Euroopan komission odotetaan julkaisevan alustavat ehdotuksensa monivuotisesta rahoituskehyksestä 29. toukokuuta 2018. AK kehottaa jäsenvaltioita lisäämään monivuotisen rahoituskehyksen kansallista rahoitusosuutta 1,04 prosentista 1,3 prosenttiin EU27:n bruttokansantulosta, jotta voidaan kattaa Britannian EU-eron aiheuttama rahoitusvaje ja vastata esimerkiksi muuttoliikkeen, rajavalvonnan ja puolustuksen tuomiin uusiin haasteisiin. Tämä on komitean 1. helmikuuta hyväksymän lausunnon pääviesti.

"Alue- ja paikallishallinnon tehtävät ja merkitys Euroopan kehittämisessä ovat ratkaisevia. Moni uusi ratkaisu syntyy parhaiten eurooppalaisena yhteistyönä. Olisi ponnisteltava sen eteen, että kaikki jäsenvaltiot suostuisivat talousarvion korottamiseen sellaiselle tasolle, että eri politiikka-aloille asetetut tavoitteet saavutetaan. Jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä nykyisen EU:n omia varoja koskevan järjestelmän kehittäminen niin, että taataan riittävät ja vakaat resurssit EU:n toiminnan rahoittamiseksi", AK:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula toteaa.

AK:n puheenjohtajan Karl-Heinz Lambertzin mielestä EU:n seuraava talousarvio määrittelee Euroopan tulevaisuuden. " Jos haluamme työpaikkoja luovan, oikeudenmukaisemman, sosiaalisesti osallistavan ja ympäristöystävällisemmän Euroopan, meidän on jatkossakin investoitava jokaiseen alueeseen, jokaiseen yhteisöön ja jokaiseen kansalaiseen. Meidän on rahoitettava turvallisuuden ja puolustuksen kaltaisia uusia painopisteitä, mutta ne on rahoitettava uusin määrärahoin eikä aluekehityksen ja maaseudun kehittämisen kustannuksella.”

Bulgarian varapääministeri Tomislav Dontshev oli samoilla linjoilla: ”Bulgaria pyrkii puheenjohtajuuskaudellaan ennen kaikkea toimimaan tasapuolisena keskustelun vetäjänä pohdittaessa eurooppalaisen solidaarisuuden käsitettä ja sääntöjen yksinkertaistamisen tarvetta, mutta samaan aikaan tavoitteena on keksiä ideoita vankan ja tehokkaan koheesiopolitiikan ja siten vahvojen ja vauraiden alueiden luomiseksi.”

AK:n mielestä unionin on uudistettava rahoitusjärjestelmäänsä päämääriensä saavuttamiseksi ja myös kunnianhimoisemman, joustavamman ja avoimemman talousarvion mahdollistamiseksi. Kaikki maksuosuusalennukset olisi poistettava, ja lisäksi olisi määriteltävä uusia rahoituslähteitä, kuten eurooppalainen yhteisövero, finanssitransaktiovero ja uudistettu alv-järjestelmä, jotta voidaan vähentää tuloksiltaan epävarmoja neuvotteluja jäsenvaltioiden kesken.

”EU:n tulevassa talousarviossa on oltava enemmän määrärahoja yhteisten tavoitteiden ja toimintapolitiikkojen tukemiseen. EU:n koheesiopolitiikka olisi nivottava tiiviisti unionin vuoden 2020 jälkeistä kehitystä koskevan strategisen vision toteuttamiseen”, lausunnon esittelijä Marek Woźniak (Ison-Puolan voivodikunnan aluejohtaja, EPP) totesi.

Komitea toistaa lausunnossa kehotuksensa säilyttää koheesiopolitiikan osuus EU:n talousarviomäärärahoista nykyisellään vuoden 2020 jälkeen. Tämä on myös viime vuoden lokakuussa käynnistetyn, EU:n laajuisen #CohesionAlliance-ryhmittymän keskeinen kanta.

Talous- ja rahaliiton syventämisen osalta komitea kannattaa yhteisen rahoituskapasiteetin ja rakenneuudistusten toteuttamiseen kannustavien välineiden luomista. Paikallis- ja aluetason päättäjät vastustavat kuitenkin ajatusta koheesiopolitiikan korvaamisesta tai siihen tarkoitettujen määrärahojen ohjaamisesta sellaisten uusien välineiden rahoittamiseen, joilla edistetään rakenneuudistuksia ja lähentymistä euroalueella. Euroalueen maita varten mahdollisesti käyttöön otettavien uusien järjestelmien tai välineiden pitäisi täydentää koheesiopolitiikkaa eikä heikentää sitä. Tähän liittyen komitea ilmoitti nostavansa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, jos koheesiopolitiikkaan vuosina 2014–2020 varattuja määrärahoja käytetään komission ehdottaman, jäsenvaltioiden rakenneuudistusten täytäntöönpanon tueksi tarkoitetun uuden ohjelman kokeiluvaiheen rahoittamiseen (nk. rakenneuudistusten toteuttamisen tukiväline).

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen
P. +32 22822063
lauri.ouvinen@cor.europa.eu