Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Kestävä metsänhoito ja biotalouden kehittäminen EU:n metsästrategian tavoitteiksi  

Euroopan alueiden komitean (AK) mielestä EU ja jäsenvaltiot voisivat viestiä nykyistä paremmin metsänhoidon sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä kansalaisille. Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtajan Ossi Martikaisen (ALDE) laatimassa lausunnossa painotetaan myös, että EU:n pitäisi käsitellä kestävää metsänhoitoa tasavertaisesti muiden sellaisten toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Martikaisen laatima AK:n lausunto , joka hyväksyttiin täysistunnossa 16. toukokuuta, on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokouksen panos EU:n metsästrategian väliarviointiin. Strategia julkaistiin vuonna 2013, ja Euroopan komissio tarkistaa sitä tänä syksynä.

"Vaikka metsäasioissa päätösvalta onkin jäsenvaltioilla, Euroopan unionin suuret yhteiset politiikat, kuten ympäristöohjelmat, energiapolitiikka, kauppapolitiikka, ilmastotavoitteet, maatalouspolitiikka, teollisuus- ja työllisyyspolitiikka, vaikuttavat suoraan metsien käyttöön, suojeluun sekä alueiden, kuntien ja kaupunkien talouksiin. On siis tärkeää, että unionilla on metsästrategia takaamassa sen, että eri politiikkatoimet ovat johdonmukaisia ja että yhteiset tavoitteet saavutetaan. Erityisesti haluaisimme nähdä, että biotalouden kehitys otettaisiin uudessa strategiassa huomioon kaikista kestävän kehityksen näkökulmista", Martikainen painottaa.

"Metsätalous, metsätalouspalvelut ja metsäbioenergia-ala työllistävät Euroopassa lähes 4 miljoonaa henkeä ja tuottavat 460 miljardin euron lisäarvon EU:n talouteen. Komissio voisi hyödyntää enemmän kuntien ja alueiden panosta vihreän infrastruktuurin, biotalouden ja biodiversiteettistrategia 2020:n kaltaisissa asioissa. Paikallis- ja aluepäättäjät voivat osaltaan pyrkiä lisäämään puun käyttöä rakennusmateriaalina ja edistyneiden biopolttoaineiden käyttöä julkisessa liikenteessä tai julkisten tilojen järjestelmissä", Martikainen jatkaa.

AK:n mielestä EU:n tulee jatkaa toimiaan Euroopan uudelleenmetsittämisen puolesta ja metsäkadon torjumiseksi muilla mantereilla. Lausunnossa kehotetaan myös lisäämään tutkimusrahoitusta, viestintätoimia sekä hyvien käytänteiden jakamista.

"Metsänomistajana minulle on tärkeää, että metsästäni lähtevä puu menee mahdollisimman korkean jalostusasteen takaavaan käyttöön, josta saa parhaan hinnan. Metsänhoito on kestävää, kun puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan ja kun luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Siinä on mielestäni periaate, joka voidaan laajentaa koskemaan Euroopan metsiä laajemmassakin mittakaavassa", Martikainen kiteyttää.

Lausunto annettiin vähän sen jälkeen, kun Euroopan komissio 2. toukokuuta ehdotti EU:n talousarviosta ilmastotarkoituksiin varattavan osuuden kasvattamista vuosina 2014–2020 sovellettavasta 20 prosentista 25 prosenttiin mutta sen lisäksi myös leikkauksia yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP), joka on metsätalouden ja metsätalouspalvelujen pääasiallinen EU-rahoituksen lähde. YMP:stä rahoitetaan esimerkiksi yrittäjyyden tukemista ja koulutustoimia, metsäkadon torjumista, metsäsuunnitteluun ja metsänhoitoon liittyviä toimia sekä peltometsäviljelyjärjestelmien käynnistämistä.

Taustatietoa:

Euroopan unionin jäsenmaiden maapinta-alasta nelisenkymmentä prosenttia on metsää. Kaksi kolmasosaa EU:n metsäalasta sijaitsee kuudessa jäsenvaltiossa: Ruotsissa, Suomessa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Puolassa. Metsät peittävät Suomen ja Ruotsin tavoin yli 60 % myös Sloveniasta. Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa metsiä on sitä vastoin vain 11 % pinta-alasta. Yli 60 % metsistä on yksityisomistuksessa.

Ossi Martikainen (FI, ALDE) on Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen ja AK:n ”luonnonvarat”-valiokunnan (NAT) puheenjohtaja. NAT-valiokunta hyväksyi lausunnon 9. maaliskuuta enemmistön äänin. AK antoi ensimmäisen EU:n metsästrategiaa käsittelevän lausuntonsa tammikuussa 2014, neljä kuukautta sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli julkaissut strategian. Strategia muodostaa viitekehyksen metsiin vaikuttaville alakohtaisille toimintapolitiikoille. Strategialle hyväksyttiin syyskuussa 2015 täytäntöönpanosuunnitelma, jossa määritellään toimia Euroopan puutavara-alan haasteisiin vastaamiseksi. EU käy parhaillaan läpi ja ajantasaistaa suurinta osaa ilmastokysymyksiin liittyvästä lainsäädännöstään sen mukauttamiseksi vuoteen 2030 asetettuihin tavoitteisiin. Euroopan komissio julkaisee metsästrategian väliarvioinnin tulokset syksyllä.

• EU:n metsästrategiaa arvioivassa AK:n lausunnossa korostetaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen säätelyssä – ”noin 10 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä sitoutuu metsiin” – ja Euroopan taloudelle, sillä siinä todetaan, että metsätalous ja metsätalouspalvelut työllistävät 3,5 miljoonaa henkeä (”metsäbioenergia mukaan lukien jopa 4 miljoonaa”) ja tuottavat EU:n talouteen 460 miljardin euron lisäarvon. Lausunnossa todetaan myös, että hyötyjä voidaan lisätä: ”Euroopan käyttämistä puuraaka-ainevaroista 90 % on peräisin Euroopasta”, mutta osuutta voitaisiin kasvattaa. Siirtyminen ympäristöystävällisempään talouteen ja biotalouden kasvu saattavat lisätä kysyntää. Lisäksi ”pitkäkestoisen” kestävän metsänhoidon avulla voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa ”jopa 90 % Euroopan metsistä on luonnonmukaisia tai lähes luonnonmukaisia metsiä, joissa esiintyy laajasti eri lajeja”. Lausunnon mukaan kuntien ja alueiden pitäisi saada lisää mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n aloitteisiin, joilla edistetään metsien monimuotoisuutta (esim. Natura 2000). Lausunnossa esitetään konkreettisina ehdotuksina mm. ”voimakasta panostamista sekä teknologian kehittämiseen, kokeilulaitoksiin ja laajamittaiseen tuotantoon että kestäviin sääntelypuitteisiin”.

Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat sitoutuivat vuonna 2014 annetussa New Yorkin julkilausumassa metsistä puolittamaan metsien häviämistahdin vuoteen 2020 mennessä, lopettamaan luonnonmetsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä ja ennallistamaan vähintään 350 miljoonaa hehtaaria – eli enemmän kuin Intian pinta-alan verran – kuluneita metsämaita vuoteen 2030 mennessä. EU:ssa on metsiä noin 161 miljoonaa hehtaaria eli 4 % maailman kaikista metsistä. EU:n metsäpinta-ala kasvoi vuosina 1990–2010 noin 11 miljoonaa hehtaaria.

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen

P. +32 22822063

lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Jaa :