Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Tampere ja
Turku
valittiin torstaina
mukaan sadan eurooppalaisen kaupungin joukkoon,
jotka osallistuvat EU:n niin sanottuun
kaupunkimissioon. Mission tavoitteena on saavuttaa
ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä
kehittämällä älykkäitä ratkaisuja.
Kaupunkimissio saa 360 miljoonaa euroa Horisontti
Eurooppa -ohjelman rahoitusta vuosiksi 2022 ja
2023, minkä lisäksi mukana oleville kaupungeille on
luvassa räätälöityä neuvontaa ja tukea sekä
mahdollisuuksia osallistua suuriin
innovointitoimiin ja pilottihankkeisiin.
"On hienoa, että saimme kuusi kaupunkia näiden sadan
kaupungin joukkoon. Sehän on kuusinkertainen määrä
verrattuna siihen, mitä väkiluvun perusteella Suomelle
olisi kuulunut, ja valtava mahdollisuus näille
kaupungeille", Euroopan alueiden komitean lausunnon
esittelijä, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Markku Markkula (kok/EPP) iloitsee.
"Koska nämä kaupungit ovat sitoutuneet saavuttamaan
hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä, toimenpiteitä
tarvitaan nopeasti. Nämä sata valittua missiokaupunkia
ovat tiennäyttäjiä muille. EU omalta osaltaan tarjoaa
jo tänä vuonna ja ensi vuoden kuluessa 360 miljoonaa
euroa uusien toimenpiteiden liikkeelle laittamiseen
valittuihin kohteisiin. EU-rahoituksen suuruus
moninkertaistuu, kun siihen lisätään yritysten rahoitus
ja kaupunkien omat ja kansalliset rahoituslähteet.
Julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla toimenpiteitä
tehdään moninkertaisesti. Nyt pannaan täysi höyry
päälle kohti vihreämpää, parempaa tulevaisuutta",
Markkula kuvailee.
Kaupunkimissio on yksi
viidestä EU:n missiosta
, joiden avulla Euroopan unioni pyrkii ratkaisemaan
polttavia yhteiskunnallisia haasteita. Neljä viidestä
missiosta liittyy suoraan ilmastoon tai maaperän ja
vesistöjen puhtauteen. Euroopan alueiden komitean
esittelijänä Markkula on edustanut EU:n kuntia ja
alueita neuvoteltaessa missioiden toteutuksesta. Hänen
laatimansa
lausunto
hyväksyttiin Euroopan alueiden komitean täysistunnossa
tällä viikolla.
"Putinin sota Ukrainaa ja koko Euroopan demokratiaa ja
vapautta kohtaan on herättänyt meidät siihen, että
ratkaisuja on tehtävä yhä nopeammin ja kohdennettava
näihin polttaviin haasteisiin enemmän yhteisiä
voimarahoja. Tämä ei kuitenkaan tapahdu pelkästään
Brysselin tai jäsenvaltiotason päätöksillä, vaan mukaan
tarvitaan kaupungit ja alueet", Markkula tähdentää.
"Lausunnon yksi keskeinen ulottuvuus on, että tutkimus-
ja kehitystoimintaan tarvitaan merkittävästi lisää
investointeja. Karkeasti tällä hetkellä käytettävissä
on yksi kolmasosa siitä teknologiasta, joka tarvitaan
energia- ja muiden ratkaisujen aikaansaamiseen vuoteen
2030 asti. Toinen kolmannes on proto- eli
kokeiluvaiheessa ja yksi kolmasosa sellaista
teknologiaa ja tietoa, jota tällä hetkellä vasta
korkeintaan tutkitaan yliopistoissa ja
tutkimuslaitoksissa. Tätä tietoa me tarvitaan ja se on
mobilisoitava paikallistason käyttöön", Markkula
korostaa.
Komissio pyytää kaupunkeja laatimaan
ilmastokaupunkisopimuksen, johon sisältyy yleinen
ilmastoneutraaliutta koskeva suunnitelma kaikilla
osa-alueilla, kuten energia, rakennukset, jätehuolto ja
liikenne, sekä niihin liittyvät
investointisuunnitelmat. Tähän prosessiin otetaan
mukaan kansalaiset, tutkimusorganisaatiot ja yksityinen
sektori. Espoossa toimet ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi on jo käynnistetty ja esimerkiksi
kivihiilen käyttö on määrä lopettaa kokonaan noin
kolmen vuoden kuluessa.
"Kaukolämpöverkkoa ylläpitävän Fortumin ja muiden
yritysten kanssa on käynnistetty noin tusina isoa
investointihanketta, joilla kivihiilen käyttö
lopetetaan kokonaan ja parannetaan uudistuvien
luonnonvarojen ja energialähteiden käyttöä. Toinen
esimerkki on, että VTT:n, yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen kanssa haetaan uusia ratkaisuja
esimerkiksi kaavoitukseen kehittämällä kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisia kaupunkimaisia
pientalokyliä, jotka toimivat edelläkävijöinä koko
Euroopalle", Markkula kuvailee.
Yhteyshenkilö:
Lauri Ouvinen
P. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu