Alue- ja paikallisviranomaisina ensisijaisena tavoitteenamme on pitää näinä vaikeina aikoina huoli siitä, että yhteisömme saavat edelleen terveydenhoitopalveluja ja julkisia palveluja ja että kukaan ei jää oman onnensa nojaan. Teemme kaikkemme tukeaksemme paikallistaloutta, turvataksemme työpaikat, luodaksemme uusia työllistymismahdollisuuksia, auttaaksemme yrityksiä jatkamaan toimintaansa sekä tarjotaksemme laadukasta opetusta. Ruohonjuuritasolla tekemämme työ täydentää EU- ja jäsenvaltiotason toimia, mutta etenkin maiden välistä solidaarisuutta tulee edistää nykyistä tarmokkaammin.

Pidämme siksi olennaisen tärkeänä perustaa terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi eli synergiaväline, jonka avulla voitaisiin yhdistellä ja rationalisoida EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason resursseja terveydenhoidon laitteiden, tarvikkeiden ja varusteiden hankinnan rahoittamiseksi ja tukea tällä tavoin Euroopan komission tähän liittyen jo toteuttamia toimia. EU:n tulee myös rahoittaa alueelliseen terveydenhuoltoon ja sairaalatoimintaan suuntautuva ohjelma, jonka puitteissa arvioidaan, uudistetaan ja seurataan alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia paikan päällä ja tehdään investointeja terveydenhuollon kestävyyden varmistamiseksi. Alueilla ja kunnilla olisi oltava suorat yhteydet tarvittavaan uuteen EU:n pandemiakoordinointikeskukseen. Lisäksi tulee tehostaa rajatylittävää koordinointia, jonka avulla taataan kansalaisten terveydenhuoltopalvelujen saanti. EU:n, jäsenvaltioiden sekä kuntien ja alueiden olisi arvioitava, miten ne voivat tulevaisuudessa sovittaa terveydenhuoltoalan toimivaltuutensa paremmin yhteen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Tuloveromenetysten kompensoimiseksi olisi kehitettävä EU:n mekanismeja, joiden avulla varmistetaan, että paikallis- ja aluetason hallintotahot voivat hyödyntää rahoitusjärjestelyjä suoraan. Alue- ja paikallisyhteisöjä on tuettava julkisten palvelujen uudistamisessa, jotta niistä saadaan digitaalisia, kestäviä ja häiriönsietokykyisiä. EU:n pitäisi tarjota uutta rahoitusta ja yksinkertaistettuja menettelyjä kestäväpohjaisen paikallisen infrastruktuurin kehittämiseksi ja tukea pk-yrityksiä InvestEU-rahastoon perustettavan pandemianjälkeisen ohjelmalohkon kautta. Lisäksi tulee luoda erityinen tukiohjelma elintarvikeketjun häiriöistä kärsineitä pienyrityksiä varten. Olisi laadittava maaseudun osallistamissuunnitelma innovoinnin, yrittäjyyden ja yhteyksien edistämiseksi maaseutualueilla.

Vaadimme kunnianhimoista elvytyssuunnitelmaa kestävän, selviytymiskykyisen ja sosiaalisen Euroopan luomiseksi siten, että rakennetaan uudenlaista osallistavaa kiertotaloutta ja hyödynnetään kaikkia jo olemassa olevia välineitä taloudellisen solidaarisuuden takaamiseksi. Suunnitelman yhteydessä tulee kehittää uusia yhteisrahoitteisia rahoitusvälineitä ja tulolähteitä, jotka ovat tarpeeksi suuria ja riittävän pitkäaikaisia täyden tehon saavuttamiseksi. Elvytyssuunnitelman ytimenä tulee olla EU:n elvytysrahasto, jolla on yhteys unionin talousarvioon ja joka perustuu eurooppalaiseen velkatakuuseen. Rahaston olisi oltava suuruudeltaan noin 500 miljardia euroa ja mahdollistettava tulevaisuuteen suuntautuvat investoinnit. Elvytyksen perustana tulee käyttää EU:n uutta talousarviota, jota on kasvatettava huomattavasti, jotta sen avulla voidaan toden teolla lujittaa solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Oikeudenmukaisen ja kestävän elpymisen haasteeseen pystytään vastaamaan vain, jos monivuotinen rahoituskehys on kunnianhimoinen ja EU:n talousarvioinvestoinnit nostetaan ennennäkemättömälle tasolle.