Klikkaa tästä saadaksesi alla olevan tekstin automaattisen käännöksen.
Maatalous covid-19-pandemian jälkeen: agroekologia on vastaus ympäristöhaasteisiin ja turvaa elintarvikkeiden saatavuuden  

​Guillaume Cros

Tässä haastattelussa Guillaume Cros (FR, Vihreät) joka on agroekologiaa käsittelevän lausuntoluonnoksen esittelijä, vastaa neljään kysymykseen tästä ekologisesta ja sosiaalisesta ajattelumallista, jossa tavoitteena on harjoittaa maataloutta luonnon ehdoin eikä luontoa vastaan. Lausunto on tarkoitus hyväksyä Euroopan alueiden komitean täysistunnossa 3. helmikuuta 2021. Oksitanian aluevaltuuston varapuheenjohtaja suosittaa muun muassa, että tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yhteydessä jäsenvaltioille asetetaan määrälliset ja sitovat eurooppalaiset ympäristötavoitteet ja että kansallisista tukimäärärahoista vähintään 30 prosenttia käytetään ympäristövälineisiin.

Covid-19-pandemia on paljastanut globalisoituneen maatalous- ja elintarvikejärjestelmän heikkoudet ja osoittanut elintarviketurvan tärkeyden. Yhdysvaltain maatalousministeriön syksyllä tekemän tutkimuksen mukaan Pellolta pöytään - strategian toteuttaminen johtaisi kuitenkin maataloustuotannon huomattavaan vähenemiseen EU:ssa. Johtaako agroekologia siihen, että joudumme näkemään nälkää?

Elintarviketurvaa käytetään usein agroekologian vastaisena argumenttina, mutta kestävän kehityksen ja kansainvälisten suhteiden instituutin IDDRI:n tuoreiden tutkimusten tulokset osoittavat, että koko Euroopan väestö on mahdollista ravita vuoteen 2050 mennessä asteittain toteutettavan agroekologisen siirtymän myötä. Siirtymä kattaa kotieläintalouden, viljelyn ja metsätalouden, ja sen tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan. Maailmanlaajuisella tasolla YK julkaisi maaliskuussa 2011 raportin, jonka mukaan pienviljelijät pystyvät vain kymmenessä vuodessa kaksinkertaistamaan haavoittuvien alueiden elintarviketuotannon siirtymällä ekologisiin tuotantomenetelmiin. Covid-19-kriisi on paljastanut globalisoituneen maatalous- ja elintarvikejärjestelmän heikkoudet. Turvautumalla agroekologiaan, johon liittyy kiinteästi alueellisten elintarvikejärjestelmien kehittäminen, Eurooppa voi turvata elintarvikkeiden saatavuutensa lyhyellä ja myös pitkällä aikavälillä, ja agroekologia suojelee samalla Euroopan tuotantotekijöitä eli maaperää, vesivaroja ja biologista monimuotoisuutta.

Tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevia Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston ehdotuksia on kritisoitu voimakkaasti siitä, että ne eivät ole johdonmukaisia vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään - strategian tavoitteiden kanssa. Mitä ehdotatte parhaillaan käsiteltävänä olevaan tulevaan YMP:hen, jotta siinä kyetään sovittamaan yhteen maatilojen taloudellinen kannattavuus ja eurooppalaiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet?

Euroopan unioni on asettanut itselleen ilmastotavoitteillaan, vihreän kehityksen ohjelmallaan, Pellolta pöytään - strategiallaan ja biodiversiteettistrategiallaan ympäristö- ja ilmastotavoitteita, jotka edellyttävät maatalouden tuotantotapojen ja elintarvikejärjestelmien perinpohjaista mullistamista. Agroekologia on vastaus näihin tavoitteisiin ja takaa lisäksi maatiloille paremman tuottavuuden (tämä käy ilmi Ranskan hallituksen analyysimuistiosta, jossa käsitellään agroekologian taloudellisia ja ympäristöön liittyviä tuloksia, elokuu 2020 ).

Tulevalla YMP:llä, josta parhaillaan neuvotellaan, onkin tuettava tätä välttämätöntä siirtymää maataloudesta agroekologiaan. Sitä varten kehotan sisällyttämään kansallisia strategiasuunnitelmia koskevaan asetukseen yhteisiä määrällisiä ja sitovia eurooppalaisia ympäristötavoitteita, käyttämään ainakin 30 prosenttia kansallisista tukimäärärahoista ympäristövälineisiin ja ottamaan tiloille myönnettävät investointituet ympäristötarkastuksen kohteeksi. Sääntelyvelvoitteiden lisäksi alueellisille toimijoille on annettava metodologista tukea agroekologiavaihtoehdon edistämiseksi erilaisten YMP:n vapaaehtoisten toimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä.

Euroopan alueiden komitean mielestä on olennaisen tärkeää säilyttää maatalous kaikilla alueilla maaseudun elinvoiman ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Miten agroekologia voi auttaa tässä?

Agroekologia merkitsee paikallisen elintarviketuotannon lisäämistä, mikä suosii kutakin aluetta. Ehdotan lisäksi luomu-, lähi- ja kausituotteiden arvonlisäveron (alv) alennusta, näihin samoihin tuotteisiin kohdistuvaa lähituotannon lounasseteliä sekä merkittävän prosenttiosuuden varaamista luonnonmukaisille kauden lähituotteille ateriapalveluissa. Näillä toimenpiteillä edistetään agroekologisten tilojen ja pienjalostamojen kehittymistä kaikilla alueilla, mikä kohentaa maaseudun työllisyyttä. Agroekologia, johon tarvitaan vähemmän pääomaa (mekanisointi, tuotantopanokset, maa jne.), lopettaisi lisäksi pienimuotoisen viljelyn alasajon niissä maissa, missä se on vielä merkittävässä asemassa. Se tarjoaisi näin kaikille EU:n maille mahdollisuuden virkistää maataloutta ja maaseudun elämää tavalla, joka vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Lausunnossa mainitaan useaan otteeseen, että pienet ja keskisuuret tilat ovat agroekologiassa keskeisiä. Miksi suurtilat eivät voisi siirtyä agroekologisiin menetelmiin?

Agroekologiassa ei ole kyse vain teknisestä agronomisesta ulottuvuudesta, vaan myös sosiaalisista ja alueellisista näkökohdista. Suurtilat, jotka ovat kasvaneet valtavasti rajaamattomien YMP:n tukien ansiosta, ovat biologiselta monimuotoisuudeltaan hyvin köyhiä. Lisäksi ne ovat sosiaalisesti köyhiä: suurilla maatalousalueilla on nähtävissä, että työpaikat ja julkiset palvelut ovat kadonneet. Agroekologiaan liittyy kiinteästi pienten ja keskisuurten tilojen verkosto, jossa harjoitetaan monipuolista viljelyä keskisuurilla pinta-aloilla. Mittakaavaedut, joita saadaan korvaamalla työvoima öljyllä ja kemiantuotteilla ja jotka perustuvat suuria mittasuhteita suosiviin YMP:n tukiin, eivät ole enää ajankohtaisia Pellolta pöytään - strategian ja biodiversiteettistrategian aikakautena Euroopassa.

Tausta

Guillaume Cros on ollut esittelijänä myös kahdessa yhteistä maatalouspolitiikkaa käsittelevässä Euroopan alueiden komitean lausunnossa:

YMP:n uudistus , lausunto hyväksytty joulukuussa 2018

YMP vuoden 2020 jälkeen , lausunto hyväksytty heinäkuussa 2017.

Lehdistöyhteydet: pressecdr@cor.europa.eu

Jaa: