Euroopan alueiden komitean mielestä älykkään erikoistumisen strategioita (RIS3) ympäröivää sääntelykehystä tulisi uudistaa, jotta lisätään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja alueellisten innovointi- ja kehityspolitiikkojen yhteisvaikutuksia. Tärkeää on myös edistää alueiden välistä yhteistyötä, jonka kautta luodaan arvoketjuja Euroopan eri alueiden välillä.

Keskiviikkona 22. maaliskuuta hyväksytyssä lausunnossa korostetaan tarvetta koordinoida älykkään erikoistumisen strategioiden suunnittelua, laadintaa, täytäntöönpanoa, valvontaa ja seurantaa nykyistä paremmin ja ottaa kaikki valtio-, alue- ja paikallistason asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan toimintaan. Alueellisten innovointi- ja kehityspolitiikkojen ja rahoitusvälineiden yhteisvaikutusten lisäämiseksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) hallinnointia olisi yksinkertaistettava ja joustavoitettava, jotta rahoitusta voitaisiin hyödyntää tehokkaasti älykkääseen erikoistumiseen.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula korosti älykkään erikoistumisen merkitystä taloudellisen muutoksen ja Euroopan uudistumisen välineenä: "Jokainen Euroopan alue ja kunta tarvitsee lisää strategisia kumppanuuksia pystyäkseen hyödyntämään uusinta tietämystä ja teknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Älykkään erikoistumisen strategioiden käyttöönoton ja täytäntöönpanon parantamiseksi on jo tehty paljon, mutta RIS3-strategioista on saatava enemmän irti sovittamalla nykyiset hankkeet ja prosessit paremmin yhteen. Yhdessä luomisesta olisi tultava johtava periaate EU:n rahoitusvälineiden yhteydessä ja hankkeita arvioitaessa. Tämä edellyttää nykyistä yrittäjähenkisempää ajattelutapaa ja älykkäämpiä välineitä alhaalta ylöspäin suuntautuvien toimien tueksi."

Lausunnossa ehdotetaan lisävarojen osoittamista Interreg Europe -ohjelmaan, joka tarjoaa tarkoituksenmukaiset puitteet RIS3-strategioihin liittyvälle verkottumiselle. Lisäksi alueiden välisen yhteistyön kokeiluhankkeita voitaisiin tukea soveltuvin tilapäisin rahoitusvälinein, joissa yhdistyvät tuet ja lainat sekä julkinen ja yksityinen rahoitus.

Keravan kaupunginvaltuuston jäsenen Anne Karjalaisen (PES) mielestä lausunnossa esitetyt näkemykset ovat kannatettavia. "On hyvä, että strategioista pyritään tekemään osallistavampia ja laaja-alaisempia ottamalla innovoinnin ja yrittäjyyden tukemisen lisäksi mukaan oppiminen ja koulutuksen kehittäminen", Karjalainen toteaa.

"Suurin osa älykkään erikoistumisen strategioista on tällä hetkellä täytäntöönpanovaiheessa. Myös suomalaiset maakunnat ovat laatineet älykkään erikoistumisen suunnitelmia, jotka itse asiassa menevät jo pidemmälle kuin mitä RIS3-ajattelussa on totuttu. Yleensäkin ottaen Suomi on edelläkävijä älykkään erikoistumisen toteutuksessa", Karjalainen lisää.

Älykkään erikoistumisen tarkoituksena on hyödyntää alueiden vahvuudet ja keskittää investoinnit vaikuttavimpiin hankkeisiin. Esimerkiksi Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa korostuvat erityisesti koulutus ja tutkimus, resurssitehokkuus sekä ympäristö- ja turvallisuustekijät.

Euroopan komissio aikoo julkaista toukokuussa aiheesta tiedonannon, jota varten se on käynnistänyt älykästä erikoistumista käsittelevän julkisen kuulemismenettelyn. Kesäkuun alussa komissio järjestää Helsingissä kansainvälisen Smart Regions -konferenssin.

Yhteyshenkilö:
Lauri Ouvinen
P. +32 22822063
lauri.ouvinen@cor.europa.eu