EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous
Olet tässä > Aloitussivu > Uutisia > Puheenjohtaja Markkula: Rail Baltic -hankkeen mahdollisuudet hyödynnettävä myös Suomessa
Help us improve. Did you find what you wanted? - Please leave us a comment:
Your update was successful.
Uutisia
Puheenjohtaja Markkula: Rail Baltic -hankkeen mahdollisuudet hyödynnettävä myös Suomessa

Uudenmaan liiton ”Rail Baltic – Business Opportunities in the Baltic States”-seminaarissa maanantaina puhunut Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula painottaa, että turvatakseen kilpailukykynsä myös Suomen on panostettava investointeihin ja säilyttävä aktiivisena kumppanina eurooppalaisia liikenneverkkoja kehitettäessä.

”EU:n on huolehdittava myös pohjoisesta ulottuvuudestaan. Yksi sen perusaskel on tehokas kytkeytyminen raiteiden kautta Keski-Eurooppaan ja sen ytimenä Rail Baltic. Suomen talouskasvu ja kilpailukyky edellyttävät Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kolmion vahvistamista. Alueelle on keskittynyt suurin osa kansainvälisistä yrityksistämme, joita haittaavat kuitenkin pienet työmarkkinat sekä korkeat logistiikkakustannukset. Meidän on uskallettava investoida liikenneverkostojen kehittämiseen, jotta pääsemme paremmin osaksi eurooppalaisia ja globaaleja markkinoita turvaten kilpailukykymme. Myös nopea tunnin rata eli Turku–Helsinki on osa tarvittavia toimia”, Markkula toteaa.

Baltian suurin investointihanke Rail Baltic liittää koko Baltian alueen ja Suomen entistä tiiviimmin osaksi EU:n sisämarkkinoita. Eurooppalaisen raideleveyden nopean ja suoran rautatieyhteyden rakentaminen Tallinnasta Varsovaan on käynnistymässä ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2024. Valmistumisen jälkeen myös matkustajaliikenne voi siirtyä nykyistä enemmän raiteille. Puheenjohtajan mukaan Suomen olisi seurattava naapurien esimerkkiä ja investoinneissa tulisi keskittyä vahvistamaan kansallisesti ja EU:ssa päätettyä TEN-T ydinverkkoa.

”Siinä missä Baltian maissa investoidaan 3,6 miljardia Rail Baltic -hankkeeseen ja Ruotsi panostaa lähivuosina 2,3 miljardia vuosittain liikenneverkkonsa parantamiseen, vastaavat luvut Suomessa ovat olleet 600-700 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka naapuriemme investoinnit hyödyttävät myös meidän markkinoitamme, Suomen tulisi olla liikenteen teknisen kehityksen ja investointien eturintamassa kompensoidaksemme pitkien etäisyyksiemme tuomat kustannukset”, Markkula tähdentää.

"Liikenteen digitalisoituminen, kaupan ja jakelun uudet muodot ja joukkoliikenteen palvelujen laadun paraneminen ovat mahdollistamassa työn tekemisen paikkariippumattomuutta ja nykyistä paljon laajempien työmarkkina- ja talousalueiden kehitystä. Turvataksemme yritystemme toimintaympäristön sekä kansainvälisen houkuttelevuutemme meidän kannattaa panostaa liikenneverkkojen sekä liikkumisen palvelustruktuurin kehittämiseen”, Markkula päättää.

Yhteyshenkilö:

Lauri Ouvinen
Puh. +32 22822063
lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Aiheeseen liittyvää tietoa