Euroopan unionin olisi jatkossakin investoitava voimakkaasti onnettomuus- ja ilmastoriskien vähentämiseen, kun otetaan huomioon tulvien, helleaaltojen ja maanjäristysten jatkuvat vaikutukset paikallisyhteisöihin kaikkialla Euroopassa. Näin todettiin kansainvälisen luonnononnettomuuksien torjunnan päivän edellä järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ja EU:n alue- ja paikallistason poliitikkojen kokouksen yhteisessä konferenssissa.

Katastrofiriskien vähentämisestä vastaava YK:n pääsihteerin erityisedustaja Robert Glasser, Euroopan alueiden komitean (AK) puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz ja aluepolitiikkakomissaari Corina Crețu korostivat yhteistapahtumassa pitämissään puheenvuoroissa, että ilmastonmuutos lisää ja voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä koko maanosassa ja panee siten Euroopan kriittiset perusrakenteet ja järjestelmät koetukselle. Niihin on siksi investoitava jatkuvasti, jotta katastrofituhojen riski pienenisi.

”Katastrofeja on monenlaisia, mutta ilmastonmuutoksella on selvästi hyvin suuri vaikutus. Sää ja ilmasto ovat riskitekijöinä hallitsevampia kuin koskaan aikaisemmin. Kaikista kirjatuista suurkatastrofeista 90 prosenttia johtuu niistä”, sanoi erityisedustaja Glasser, joka johtaa YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimistoa (UNISDR).

YK:n erityisedustaja Glasser totesi: ”Hyviäkin uutisia on, sillä Euroopassa on näytetty toteen, että katastrofien aiheuttamia kuolemantapauksia voidaan ehkäistä. Varhaisvaroitusjärjestelmien ja paremman valmiuden ansiosta tulvissa ja helleaalloissa kuolee entistä vähemmän eurooppalaisia. Unioni on ottanut käyttöön katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen, joka on maailmanlaajuinen toimintasuunnitelma katastrofien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Odotamme, että vuoden 2020 määräaikaan mennessä selvästi nykyistä useammalla Euroopan maalla on kansallisen ja paikallistason suunnitelmat katastrofivahinkojen vähentämiseksi. EU voi edistää tämän tavoitteen saavuttamista merkittävästi.”

”Vetoamme Euroopan alueiden komitean tavoin kuntiin ja alueisiin, jotta ne laatisivat strategioita katastrofiriskien vähentämiseksi”, Glasser jatkoi. ”Haluamme, että paikallisviranomaiset parantavat valmiuksiaan ja saavat tarvittavan rahoituksen etenkin infrastruktuurin kohentamiseksi. UNISDR:n kampanjaan Making Cities Resilient on tähän mennessä liittynyt kuutisensataa paikallisyhteisöä eri puolilta Eurooppaa. Ne osallistuvat kampanjaan aktiivisesti ja toteuttavat olennaisia toimia katastrofiriskin pienentämiseksi.”

AK:n puheenjohtajaksi heinäkuussa valittu Karl-Heinz Lambertz totesi, että ”Euroopan unioni aikoo vakaasti pysyä ilmastotoimien eturintamassa”, ja jatkoi: ”Unionin tulee johtaa toimia, joilla pyritään pienentämään ilmastonmuutoksen monilta osin lisäämää luonnononnettomuuksien uhkaa. Kansainvälisenä luonnononnettomuuksien torjunnan päivänä on hyvä muistaa, että EU:lla on vielä paljon tehtävää tulvien, helleaaltojen ja maanjäristysten seurausten lievittämisessä. EU:n koheesiopolitiikan puitteissa torjutaan ilmastonmuutosta ja parannetaan katastrofivalmiutta unionin aluerahastovarojen avulla. Sillä siis parannetaan aidosti katastrofinsietokykyä. Nyt kun neuvottelut vuoden 2020 jälkeisestä EU:n talousarviosta käynnistyvät, on pidettävä huoli siitä, että EU:n koheesiopolitiikka pysyy vahvana ja joustavana. Varoja tulee korvamerkitä kuntien ja alueiden auttamiseen siirtymisessä kohti vähähiilistä taloutta, uuden infrastruktuurin rakentamisessa katastrofinkestäväksi ja nopeassa jälleenrakentamisessa katastrofien jälkeen.”

Aikojen saatossa Euroopan suurimpia luonnonuhkia ovat olleet tulvat, ja YK arvelee, että vuoteen 2050 mennessä vakavia tulvia esiintyy Euroopassa kaksi kertaa useammin kuin nyt. Helleaallot ovat yleistyneet, ja vuonna 2015 sellaisessa menehtyi pelkästään Ranskassa 3 275 ihmistä. Maanjäristyksissä on kuollut Italiassa 50 viime vuoden aikana vuosittain keskimäärin 100 ihmistä, ja taloudellisia kustannuksia arvioidaan aiheutuneen 3 miljardia euroa vuodessa. Maanjäristykset voivat lisäksi saada eteläisen Euroopan alueella aikaan tsunameja Lissabonista Kyprokselle saakka.

”Katastrofi voi iskeä missä ja milloin tahansa ja mullistaa elämämme yhdessä minuutissa”, totesi komissaari Corina Crețu ja jatkoi: ”Luonnonkatastrofeista on aiheutunut Euroopassa vuodesta 2005 lähtien yli 100 miljardin euron kustannukset, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että tänään järjestetään katastrofiriskien hallintaa käsittelevä konferenssi. EU auttaa kuntia ja kaupunkeja parantamaan valmiuttaan. Jo pelkästään koheesiopolitiikan kautta kanavoidaan tällä rahoituskaudella 8 miljardia euroa ilmastonmuutoksen edellyttämään sopeutumiseen ja riskien ehkäisemiseen. Keskeistä on kuitenkin erityisesti ennaltaehkäisyyn ja valmiuden parantamiseen liittyvien kokemusten vaihtaminen. Kun paikallisyhteisöt kommunikoivat keskenään, Euroopasta tulee turvallisempi ja vahvempi.”

Luonnonuhkista johtuneet katastrofit aiheuttivat vuonna 2016 maailmassa vahinkoa yli 445 miljoonalle ihmiselle, ja kansainvälisen EM-DAT-katastrofitietokannan alustavien tietojen mukaan vuoden 2017 ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 149 katastrofia aiheutti vahinkoa 80 miljoonalle ihmiselle 73 maassa. Maailmanpankki arvioi katastrofeista aiheutuvan maailmantaloudelle vuodessa 520 miljardin Yhdysvaltain dollarin (442 miljardin euron) kustannukset.

UNISDR:n hallinnoima Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 on osa YK:n laajempaa kehitysagendaa, ja se on otettu huomioon YK:n vuodeksi 2030 asettamissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Sendain kehys on vapaaehtoisuuteen perustuva aloite. Tähän mennessä 3 678 kuntaa on liittynyt UNISDR:n yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa käynnistämään ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaan kampanjaan Making Cities Resilient. Euroopan alueiden komitea ja UNISDR allekirjoittivat vuonna 2016 viisivuotisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on lisätä niiden eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden määrää, jotka toteuttavat toimia katastrofiriskien vähentämiseksi.

Taustatietoa:

AK antoi 11. lokakuuta oma-aloitteisen lausunnon aiheesta Unionin politiikka rakennusten ja infrastruktuurin maanjäristyskestävyyden parantamiseksi. Esittelijä oli Basilicatan aluevaltuuston jäsen Vito Santarsiero (IT, PES). Maaliskuussa 2017 komitea esitti EU:n päätöksentekoelinten tarkasteltavaksi suosituksensa katastrofiriskien vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen 2015–2030 liittyvästä toimintasuunnitelmasta. Lausunnon laati Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluevaltuuston varapuheenjohtaja Adam Banaszak (PL, ECR).

AK:n puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja viiden poliittisen ryhmän puheenjohtajat tekivät toukokuussa 2017 tiedonkeruumatkan Italiaan Umbrian, Lazion, Abruzzon ja Marchen alueille saadakseen kuvan maanjäristysten aiheuttamista vahingoista. Matkasta on saatavilla videoraportti.

Yhdistyneet kansakunnat lanseerasi vuonna 1989 kansainvälisen luonnononnettomuuksien torjunnan päivän, jota vietetään nyt 13. päivänä lokakuuta. Tarkoituksena on edistää koko maailmassa katastrofiriskin vähentämiseen tähtäävää toimintakulttuuria, esimerkiksi katastrofien ehkäisyä, niiden lievittämistä ja katastrofivalmiutta.

Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 1999 kansainvälisen katastrofiriskien vähentämisen strategian, jonka sihteeristöksi perustettiin katastrofiriskin vähentämisen tukitoimisto (UNISDR). Tuorein toimi on katastrofiriskien vähentämistä koskeva Sendain kehys 2015–2030. Sillä on seitsemän yleistä tavoitetta: vähentää kuolemantapauksia, ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, taloudellisia menetyksiä ja luonnonuhkista aiheutuvia vahinkoja sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä, tiedottamista ja kansallisia ja paikallisia riskienvähentämisstrategioita. Sen neljä ensisijaista toiminta-alaa ovat katastrofiriskien ymmärtäminen, hallinnoinnin vahvistaminen, katastrofinkestävyyteen kohdistuvien investointien lisääminen ja katastrofivalmiuden parantaminen. UNISDR on kehittänyt osana Making Cities Resilient -kampanjaansa mm. oppaista ja riskinarviointivälineistä koostuvan välinepaketin, jonka toivotaan vauhdittavan paikallistason hallintoviranomaisten toimia.

Yhteyshenkilöt:

Andrew Gardner, Euroopan alueiden komitea, andrew.gardner@cor.europa.eu, +32 473843981

Rosalind Cook, YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimisto, rosalind.cook@un.org, +32 22904953